Nato on nopeuttanut reaktioaikaansa Itämeren tapahtumiin. Epäilyttävissä tilanteissa tapahtumapaikalle päästään nopeasti tarkistamaan, onko kyseessä vahingollista toimintaa.
– Viimeisen 18 kuukauden aikana reaktioaika on laskenut 17 tunnista vain tuntiin, sanoo Naton nopean toiminnan joukko-osaston brittiläinen komentaja, lippueamiraali Maryla Ingham.
Nopeutumisen taustalla on hänen mukaansa tiivistynyt yhteistyö Itämeren maiden välillä, tiedustelu sekä käytössä oleva tekniikka.
Erityinen huoli on syntynyt öljyä kuljettavasta Venäjän varjolaivastosta.
Ukrainan tekemät droonihyökkäykset Koiviston ja Laukaansuun satamiin aiheuttivat hetkellisiä häiriöitä venäläisiin öljykuljetuksiin, mutta liikenne on Inghamin mukaan palannut hyökkäyksiä edeltävälle tasolle.
Tällä hetkellä Suomenlahdella liikennöi päivittäin muutama öljylastissa oleva alus. Tarkkaa lukumäärää viranomaisten tiukassa tarkkailussa olevista aluksista ei Ingham suostu paljastamaan.
Satamien lähettyvillä odottaa kerrallaan jopa kymmeniä aluksia ankkurissa lastaamassa öljyä.
Pakotteet johtaneet huonokuntoisiin aluksiin
Merivoimien operaatiopäällikön, kommodori Marko Laaksosen mukaan suurin huoli liittyy siihen, että Itämerelle tulee jatkuvasti uusia aluksia, joiden miehistö ei tunne alueen ympäristöä tai olosuhteita.
– Kansainväliset pakotteet ovat vaikuttaneet siihen, että Venäjän on pitänyt hankkia aluksia toimijoilta, jotka eivät noudata länsimaisia standardeja.
Alukset ovat entistä huonokuntoisempia.
Natolla on iso rooli varjolaivaston seurannassa. Naton merivoimaesikunnalla on Lontoon liepeillä oma osastonsa, joka seuraa meriliikennettä ja suojaa kriittistä infrastruktuuria.
Myös Euroopan unioni osallistuu seurantaan Itämeren maiden ja kansallisten viranomaisten lisäksi.
Kaksi Naton nopean toiminnan joukko-osaston alusta on parhaillaan huoltokäynnillä Turussa.