Ehkäisevän päihdetyön tekijät varoittavat tappavien bentsodiatsepiinien lisääntymisestä Helsingin huumekaupassa. Erityisesti nestemäiset bentsot ovat yhtäkkiä yleistyneet.
Pääkaupungissa käytetään eniten alfa-PVP:tä ja rauhoittavia bentsohuumelääkkeitä.
Nopeaa huumetietoa jakava Nopsa varoittaa erityisesti katukaupan hengenvaarallisista bentsodiatsepiineistä, joista entistä isompi osa on nestemäisiä.
Nestemäisiä bentsodiatsepiinejä voi EHYTin Nopsa-verkostoa vetävän Annuska Dal Mason mukaan käyttää polttamalla, pistämällä tai nielemällä. Nestemäisen aineen annostelu on vaikeaa, ja vahvuus voi vaihdella huomattavasti, hän varoittaa.
Suonensisäinen käyttö lisää entisestään riskiä tahattomaan yliannostukseen, sillä pienikin määrä voi sisältää odotettua suuremman annoksen vaikuttavaa ainetta.
– Tämäkään ei ole uusi juttu, mutta huolestuttavaa se on, koska katukauppaostokset ovat aivan sattumanvaraisia.
Bentsodiatsepiinit aiheuttavat riippuvuutta, ja jos niitä ei lääkäriltä enää saa, osa lähtee katukauppaan.
Tappavat pillerit tulevat ties mistä
Helsingissä huumeita käyttäviä on eniten ja katukauppa on maan laajinta. Dal Mason mukaan bentsodiatsepiinimarkkinat ovat kasvussa ja huumelääkkeitä myös muunnellaan jatkuvasti, jolloin vaikutukset ovat mitä tahansa.
Vikkelin tieto huumeista tulee Nopsan kenttätyöntekijöiltä. Nopsa toimii ehkäisevää päihdetyötä tekevän EHYTin alaisuudessa. Se tekee yhteistyötä poliisin, Tullin ja THL:n kanssa.
Poliisi varoitti jo alkuvuonna väärennetyistä bentsodiatsepiinitableteista, jotka sisältävät opioidia. KRP takavarikoi tammi–maaliskuussa vahvoja bentsodiatsepiinejä eli alpratsolaamia ja klonatsepaamia lähes satatuhatta kappaletta.
Jätevesitutkimuksissakin bentsodiatsepiinit toki näkyvät, mutta mitenkään ei voi päätellä sitä, mikä on reseptillä määrättyä lääkettä ja mikä on laitonta käyttöä.
Dal Mason mukaan Suomessa suurin riski on se, että maan ulkopuolelta tulee mahdollisesti vaarallisia pillereitä, ei niinkään se, että reseptilääkkeet vuotaisivat kaduille. Tosin sitäkin jonkin verran tapahtuu.
Totaalisessa ylivireydessä nukkuminen on mahdotonta
Dal Maso kertoo, että bentsodiatsepiinit ja stimulanttihuumeet tavallaan kuuluvat yhteen.
– Esimerkiksi alfa-PVP:stä tulee aivan totaalista ylivireyttä.
Stimulantit eli kokaiini, amfetamiini ja alfa-PVP kiihdyttävät, toisilla psykoosiin asti, ja bentsodiatsepiinin pitäisi toimia jarruna, joka rauhoittaa ja auttaa nukkumaan.
Kuitenkin erityisen riskialtista on yhdistää epätasalaatuisia bentsodiatsepiineja stimulantteihin. Käyttäjä voi luulla hallitsevansa tilannetta, vaikka todellisuudessa elimistöön kohdistuu monen aineen yhteisvaikutus, Dal Maso toteaa.
Etiketit valehtelevat
Poliisi ja Tulli osaavat ehkä sanoa, mistä väärennetyt, mitä tahansa sisältävät lääketabletit tai muut tuotteet tulevat. Kadulle ne voivat päätyä myyntiin jopa erittäin uskottavissa suomalaislääketehtaiden pakkauksissa.
– Nuoret eivät hahmota asian vaarallisuutta, ja pitkään käyttäneet arvioivat tuntevansa aineet.
Jos katukaupasta luulee ostavansa suomalaista bentsodiatsepiiniä kovaan hintaan, saattaa silti saada vaikkapa Intiassa, Puolassa tai Itä-Euroopassa valmistettua ainetta, joka voi joko tappaa tai olla vaikuttamatta mitenkään.
Ammattimaisia sekoitusvälineitä harvassa väärennettyjä lääkkeitä tekevässä pajassa on käytössä.
– Pakkauksessa voi olla yksi liuska silkkaa täyteainetta ja toinen liuska väkevää huumelääkettä, sanoo Dal Maso ja korostaa, että etiketit eivät kerro yhtään mitään.
Mikropiri nousi alkuvuonna esille
Dal Maso kertoo myös, että alkuvuonna pääkaupunkiseudulla nosti päätään erikoinen amfetamiinisekoitus, jota kutsutaan mikropiriksi.
– Se on paksua, tahnamaista amfetamiinia sisältävää seosta, jota lämmitetään juoksevaksi esimerkiksi mikroaaltouunissa.
Mikropirikin on vanha aine, mutta yllättäen valkoisesta tai oranssista mönjästä tuli talvella useampia havaintoja Espoosta ja Helsingistä. Senkin piikittäminen saattaa viedä hengen.
Myös crack-kokaiinin poltosta on viitteitä pääkaupunkiseudulla, mikä huolestuttaa Dal Masoa erityisesti. Etenkin, kun nuoret eivät välttämättä pidä polttelua erityisen pahana asiana, pohtii tuoreen huumetiedon asiantuntija.
Annuska Dal Mason haastatteluvideo on viime heinäkuulta.