Tamperelaisen Rauhaniemen kansankylpylän perusparannuksen mittakaava on tullut monille yllätyksenä.
Saunojen välinen keskiosa, jossa sijaitsee muun muassa pukuhuoneita, on purettu nyt käytännössä kokonaan.
Sauna meni remonttiin huhtikuussa.
Perusparannuksen hankesuunnitelmista käy ilmi, että kuntotutkimuksissa havaitut laajat vauriot ovat johtaneet remonttisuunnitelmien merkittävään laajentumiseen alkuperäisestä.
Kahvila ja saunojen väliset rakenteet olivat niin huonokuntoiset, että ne joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen.
Rakennus on suojeltu.
Rauhaniemen kansankylpylä on ainutlaatuinen osa maailman saunapääkaupunki Tampereen historiaa, sillä Rauhaniemessä on ollut kylpylätoimintaa vuodesta 1929 lähtien. Rauhaniemen sauna on yksi Tampereen suosituimmista saunoista.
Kyseessä ei ole normaali suojelutapaus
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miinu Mäkelä kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi.
– Eihän tämä nyt mikään normaali perinteinen tavallinen rakennussuojelutapaus todellakaan ole, Mäkelä sanoo.
Rakennus on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr-8, joka tarkoittaa, että kansankylpylä on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa.
Alueellisena vastuumuseona toimiva Pirkanmaan maakuntamuoseo on lausunnossaan katsonut väliosien purkamisen ja uudelleen rakentamisen hyväksyttäväksi.
Mäkelän mukaan ratkaisu pohjautuu paljolti siihen, että tarkkojen kuntoselvitysten pohjalta väliosia ei voinut säilyttää.
– Ympäristö kertoo aika paljon siitä, mikä tilanne on. Rakennus on hyvin kapealla niemellä ja Näsijärven rannassa. Vettä on tullut joka suunnasta laineiden lyödessä ja sateen piiskatessa seiniä.
Kustannusarvio nousi yli kaksinkertaiseksi
Hankkeen kustannusarvio on kasvanut merkittävästi suunnittelun edetessä. Aiemmin arvioitu 1,2 miljoonaa euroa on noussut 2,9 miljoonaan euroon.
Hankesuunnitelmassa kerrotaan, että kahvilan ja saunan uudelleenrakentaminen ovat suurin syy budjetin venymiseen.
Tampereen tilapalveluiden hankepäällikkö Panu Hirvosen mukaan perusparannuksen jälkeen rakennuksen pitäisi kestää kolmekymmentä vuotta ennen seuraavaa isoa remonttia.
Hän ei usko, että nykyisiä laajempaa korjausta aiheuttaneita vaurioita olisi voinut estää aikaisemmilla toimilla.
– Monet näistä vaurioista on sellaisia rakenteellisia, että oikeastaan niitä ei pienillä korjauksilla oltaisi saatu kuitenkaan kuntoon. Ei voida ainakaan sanoa, että tämä johtuisi ylläpidosta.
Rakennus on Hirvosen mukaan kovalla käytöllä.
– Kävijöitä Rauhaniemessä on yhtä paljon kuin pienessä uimahallissa.
Videolla Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miinu Mäkelä ja tilapalveluiden hankepäällikkö Panu Hirvonen kommentoivat remonttia.
Rakennus muuttunut vuosikymmenten varrella
Rauhaniemen kylpylärakennusta on muutettu vuosien varrella useita kertoja. Seppo Rihlama suunnitteli vuonna 1957 miesten pukuhuoneen päähän saunan, ja vuonna 1977 rakennettiin vielä toinen pienempi sauna.
– Esimerkiksi rakennuksen kioskipääty oli alkujaan hyvin erinäköinen, yksikerroksinen ja klassishenkinen. On normaalia rakennusten elämää, että ne muuttuvat ja niihin tulee kerroksellisuutta, maakuntamuseon Miinu Mäkelä kertoo.
Hänen mukaansa muutokset eivät ole este suojelulle. Mäkelä korostaa, että rakennusta on kunnostettu vuosikymmenten varrella lukuisia kertoja.
Mäkelä näkee peruskunnostusratkaisun osoituksena rakennuksen arvostuksesta. Keskustelua rakennuksen purkamisesta ei ole käyty koskaan, vaan se on haluttu säilyttää niin hyvin kuin mahdollista.
Korjaus: 23.4. 2026. kello 12.29: Jutussa kerrottiin aiemmin, että maakuntamuseo olisi antanut luvan rakennuksen väliosien purkamiselle ja uudelleen rakentamiselle. Se ei kuitenkaan ole lupaviranomainen vaan alueellisena vastuumuseona se on lausunnossaan katsonut toimet hyväksyttäväksi.