Satakunnan kohtalo eduskuntavaaleissa näyttää selvältä: Väestö vähenee sellaista tahtia, että vaalipiirin kansanedustajien määrä supistuu kahdeksasta seitsemään viimeistään vuonna 2031.
Muitakin muutoksia on tulossa. Yle sai haltuunsa oikeusministeriön luonnoksen vaalialueen muodostavista vaalipiiripareista.
Jos luonnos toteutuu, se tarkoittaa, että vuoden 2031 eduskuntavaaleihin mennään Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa uudessa asetelmassa: yhteisenä vaalialueena.
Molemmat vaalipiirit säilyisivät edelleen olemassa: äänestäjät äänestäisivät oman vaalipiirinsä ehdokkaita, ja vaalipiiristä valittavien ehdokkaiden määrä olisi selvillä etukäteen.
Muutos olisi kuitenkin suuri, koska jatkossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan äänet laskettaisiin vaali-iltana yhteen, ja paikkojen suhteellinen jakautuminen puolueille tapahtuisi koko ison vaalialueen äänimäärän perusteella eikä omissa vaalipiireissä kuten nykyään.
Muutos merkittävin pienissä vaalipiireissä
Mikä siis muuttuu? Otetaan esimerkiksi pienempi vaalipiiri, Satakunta.
Satakunnassa edustajia on vielä kahdeksan. Varsinais-Suomesta on valittu 17 kansanedustajaa vuodesta 1979 lähtien. Määrä on todennäköisesti kasvamassa vuoden 2027 vaaleihin yhdellä.
Vaalipiirien kokoero tarkoittaa sitä, että kun Satakunnan kansanedustajamäärä putoaa seitsemään, yksittäinen puolue tarvitsee 12,5 prosenttia äänistä ollakseen varma kansanedustajan paikasta.
Viime vaaleissa Satakunnassa pääsi käytännössä läpi 8,5 prosentilla, Varsinais-Suomesta 4,6 prosentilla äänistä. Ero oli merkittävä. Molemmat viimeiset paikat menivät vaalipiireissä kokoomukselle.
Vaalialuemallissa vaalipiirien koosta johtuva eriarvoisuus poistuu: Jatkossa kummassakin vaalipiirissä on sama piilevä äänikynnys eli se prosentti äänistä, jonka puolue tarvitsee saadakseen läpi kansanedustajan.
Hyötyjiä voi vasta arvailla
Kuka uudistuksesta sitten hyötyy? Etukäteen merkittävimmiksi hyötyjiksi on arveltu keskisuuria ja pieniä puolueita, joilla ei ole tähän saakka ollut käytännössä mahdollisuuksia saada läpi kansanedustajaa pienemmissä vaalipiireissä.
Tästä näkökulmasta Satakunnassa iso hyötyjä ovat vihreät. Puolue ei ole kertaakaan onnistunut ylittämään Satakunnan piilevää vaalikynnystä. Ei ihme, että vihreät kannattavat vaalitapauudistusta.
Jatkossa varsinaissuomalaisten vihreiden äänet voivat nostaa myös satakuntalaisia vihreitä eduskuntaan, ainakin jos satakuntalaiset vihreät osaavat keskittää äänet yhdelle ehdokkaalle.
Vihreiden saama äänimäärä saattaa myös kohota Satakunnassa: monet satakuntalaiset äänestäjät eivät ole tähän saakka uskaltaneet äänestää vihreitä, ettei ääni mene ”hukkaan”. Uudistuksen jälkeen tällaisia taktisia ääniä voi lähteä niin SDP:ltä, vasemmistoliitolta kuin kokoomukseltakin.
Professorin mallilaskelma tuotti erikoisen tuloksen
Vaalialuemallin lopullinen toimintatapa on vielä hieman hämärän peitossa, eikä vihreidenkään hyötyminen ole lopulta itsestäänselvyys. Suurin haaste on jakaa paikat selkeällä tavalla vaalialueella niin, että myös äänestäjät ymmärtävät, millä perusteilla paikanjako eri vaalipiireihin ja puolueille tehtiin.
Turun yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo on hahmotellut yhtä mahdollista paikanjakotapaa.
Paloheimon malli olisi suosinut viime eduskuntavaaleissa Satakunnan ja Varsinais-Suomen vaalialueella vasemmistoliittoa ja keskustaa, jotka olisivat saaneet yhden paikan lisää. Menettäjiä olisivat olleet kokoomus ja perussuomalaiset. Vihreille malli ei olisi tuonut lisäpaikkoja.
Vuoden 2023 tulokset eri laskutavoilla. Voit vertailla eroja liu'ttamalla kuvia.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät olisivat hyötyneet uudesta laskutavasta ja SDP kärsinyt. Tällä olisi ollut vaikutus koko valtakunnan vaalien jälkeisiin asetelmiin, sillä pääministerin paikan ottanut SDP sai tuolloin eduskuntaan vain yhden paikan enemmän kuin perussuomalaiset.
Vuoden 2019 tulokset eri laskutavoilla. Voit vertailla eroja liu'ttamalla kuvia.
Laskelmia tulkitessa on otettava huomioon, että äänestäjien käyttäytyminen todennäköisesti muuttuu vaalitavan myötä. Siksi uuden mallin todellista vaikutusta on hankala ennakoida.
Uusi malli on vaikeampi hahmottaa
Nykyinen vaalipiirikohtainen vaalimalli klassisella d'Hondtin menetelmällä on helposti ymmärrettävissä peruskoulun matematiikan ja yhteiskuntaopin oppimäärällä.
Uuden vaalitavan erikoisuus on, että vaalituloksen muodostumista on vaikeampi selittää etukäteen. Tämän myöntää myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Vaalijärjestelmän muutos onkin lopulta tasapainoilua eri tavoitteiden välillä. Ehdotettu uudistus toteuttaa äänestäjien tahtoa aiempaa paremmin isommalla vaalialueella. Vaalipiirin tasolla eli käytännössä erityisesti Satakunnassa tulo saattaa saada matemaattisten laskukaavojen takia omituisiakin ilmenemismuotoja.
Paloheimon esittelemä malli olisi nostanut vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Satakunnasta Arkadianmäelle peräti kaksi vasemmistoliittolaista toteutuneen nollan paikan sijasta. Paikkoja olisi tullut yhtä monta kuin vaalipiirin suurimmalle puolueelle perussuomalaisille, ja toiseksi suurin eli SDP olisi jäänyt vain yhteen paikkaan.
Perustuslain muutos edessä
Vaalialueiden muodostaminen vaatii toteutuakseen perustuslain muutoksen. Esitys pitää siis hyväksyä ensin nykyisessä eduskunnassa ja toisen kerran vielä vuoden 2027 vaaleissa valittavassa eduskunnassa.
Ensi vaiheessa muutos vaikuttaa myös Oulun ja Lapin vaalipiireissä, joista muodostetaan oma vaalialue. Lappi on tällä hetkellä kuudella kansanedustajalla manner-Suomen vaalipiireistä pienin.