Suomen urheiluliitto lähti yli kaksi vuotta sitten etsimään tukea vuoden 2030 EM-kisaprojektilleen suomalaisittain poikkeuksellisella tavalla. Siinä missä urheilutapahtumien julkiset tuet normaalisti haetaan poliittisesta järjestelmästä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, yleisurheilun kattojärjestö kääntyi suoraan hallituksen ja pääministeri Petteri Orpon (kok) puoleen.
Urheiluliitto hakee hallituksen tämän viikon kehysriihestä peräti 10 miljoonan euron tukipakettia neljän vuoden ajalle. Sekä summa että menettelytapa ovat Suomessa urheilutapahtumien osalta historiallista tasoa, ja haun menestyminen olisi myös muille urheilulajeille merkittävä ennakkotapaus.
Kolmannes budjetista
Urheiluliiton menettely on herättänyt urheilun kentällä myös ihmetystä. Liiton toimitusjohtaja Harri Aalto sanoi keskiviikkona Yle Urheilulle, että EM-kisahaun kannalta kehysriihessä on niin sanotusti kaikki pelissä.
Jos hartaasti lobattu anomus palaa niukkuutta jakavasta poliittisesta prosessista bumerangina, Urheiluliiton luottamusjohto joutuu Aallon mukaan erittäin vakavasti harkitsemaan koko EM-hausta vetäytymistä. Tällöin vuoden 2030 kisaisännyys ratkaistaisiin Brysselin ja Zürichin välillä.
– Siinä tilanteessa on pakko miettiä, onko kisat mahdollista järjestää Helsingissä. Olemme noin 10 miljoonan euron budjetilla toimiva urheilujärjestö. Emme voi ottaa sellaista riskiä, että me siinä kaadumme.
Hallituksen 10 miljoonan tuki muodostaisi noin 30 miljoonan euron EM-kisabudjetista noin kolmanneksen. Toimitusjohtaja Aalto perustelee Urheiluliiton poikkeuksellista tuenhakureittiä kylmillä numeroilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuodessa yhteensä kaksi miljoonaa euroa tukea noin 30 kansainväliselle urheilutapahtumalle Suomessa. Tästä potista Urheiluliiton EM-hakua on tuettu toistaiseksi yhteensä 500 000 eurolla.
EM-kisojen kaltaisen, Suomen oloissa valtavan tapahtuman tarpeet ovat kuitenkin eri luokkaa.
Aalto katsoo, että koska paikallinen yrityselämä ja verotuloja poimiva valtio varmasti hyötyvät urheilun suurtapahtumista, sen tulisi näkyä myös siinä, missä mittakaavassa yhteiskunta subventoi tapahtumia.
– Esimerkiksi tässä tapauksessa Urheiluliitto ei voi olla ainoa riskinottaja ja vastuunkantaja.
”Kansainvälisesti takamatkalla”
Jos Urheiluliiton kaikki julkisen tuen hakemukset menestyvät täysmääräisesti, kisabudjetista katetaan tuilla jopa noin puolet. Helsingin kaupungilta Urheiluliitto hakee kolmen miljoonan euron avustusta.
– Kansainvälisessä vertailussa olisimme silti takamatkalla. Monissa kilpailijamaissa hakuja ja tapahtumia tuetaan julkiselta puolelta huomattavasti avokätisemmin.
Esimerkiksi Rooman vuoden 2024 EM-kisojen 24 miljoonan euron budjetista julkista tukea valtiolta, maakunnalta ja kaupungilta oli noin 58 prosenttia.
Kisaoikeudet omistavan Euroopan yleisurheiluliiton delegaatio saapuu kesäkuussa Helsinkiin tutustumaan 338 miljoonalla eurolla remontoituun Olympiastadioniin ja muihin kisojen kannalta olennaisiin asioihin.
– Hankkeemme talous kiinnostaa heitä varmasti myös vuoden 2012 EM-kisojen takia.
Harri Aalto viittaa Helsingissä 14 vuotta sitten järjestettyihin, ensimmäisiin olympiavuoden EM-kisoihin, joiden miinusmerkkinen saldo oli hyytävä 3,6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2030 EM-kisat myönnetään maaliskuussa 2027.
Kuvatekstiin vaihdettu Saga Anderssonin nimi kello 15.28.