Oikeus ratkoo yli 130 vuotta sitten tehtyä kauppaa Varsinais-Suomessa: kenelle pyhimys­veistokset kuuluvat?

Liedon seurakunta on haastanut Turun kaupunginmuseon oikeuteen keskiaikaisten pyhimys­veistosten takia. Seurakunta katsoo, että veistokset kuuluvat kirkkoon.

Kuuluisin ja halutuin veistoksista on Madonna, joka on esillä pysyvästi Turun linnan perusnäyttelyssä. Kuvat: Ville Mäkilä / Turun kaupunginmuseo

Varsinais-Suomen käräjäoikeus saa ratkaistavakseen poikkeuksellisen kiistan keskiaikaisista pyhimysveistoksista.

Liedon seurakunta ja Turun kaupunginmuseo ovat etsineet turhaan yhteisymmärrystä siitä, kuka Liedon kirkolle aikoinaan kuuluneet pyhimysveistokset omistaa.

Liedon seurakunta vei asian oikeuteen, kun kaupunginmuseo ei taipunut seurakunnan anomuksiin ja myöhemmin vaatimukseen palauttaa neljä veistosta takaisin Liedon kirkkoon.

Haastehakemuksessa vaaditaan kaikkien 22 esineen luovuttamista takaisin Liedon seurakunnan hallintaan.

Kuvassa kaksi vanhaa puuveistosta: vasemmalla kuningatar, joka on kauniisti maalattu, ja oikealla kuningas syvissä ajatuksissa. Molemmat veistokset ovat ikääntyneitä mutta säilyttävät yhä majesteettisen olemuksensa ja kertovat historian tarinaa.
Seurakunta ja kaupunginmuseo ovat kiistelleet esineiden sijoituspaikasta jo kuusi vuotta. Kuvassa oikealla Kärsivä Job. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Kauppa tehtiin 131 vuotta sitten, oliko se laillinen?

Alun perin Liedon kirkossa olleet 22 veistosta myytiin vuonna 1895 keräilijälle. Hänen kauttaan ne siirtyivät Turun museokokoelmiin.

Seurakunta ja kaupunginmuseo kiistelevät siitä, siirtyikö omistusoikeus virallisesti.

Kuvassa on vanhan kirkon sisätila, jossa on kauniisti koristellut holvikaaret, kristallikruunut ja puinen krusifiksi ripustettuna. Seinillä on maalauksia ja ikoneita, ja penkit ovat tyylikkäästi aseteltuina. Valaistus luo lämpimän ja rauhallisen tunnelman tilassa.
Alun perin Liedon seurakunta pyysi neljää veistosta lainaan Liedon kirkkoon. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Seurakunta pitää kauppaa laittomana, sillä tuomiokapitulin olisi pitänyt aikoinaan hyväksyä pyhimysveistosten myynti. Tästä ei ole löytynyt tuomiokapitulin pöytäkirjoista merkintää.

Liedon kirkkoherra Risto Leppänen kertoo, että alun perin seurakunta pyysi Liedon Madonnaa ja muutamaa muuta pyhimysveistosta vain lainaan. Museo on hylännyt seurakunnan pyynnöt.

Helmikuussa 2025 seurakunnalle kirkastui, ettei omistusoikeus olekaan selvä.

– Tämän epäselvyyden museo on kiistänyt. On kaikkien etu, että tämä nyt ratkaistaan. Sen jälkeen voidaan jatkaa lainakeskusteluja ja etsiä museon kanssa yhteistyössä ratkaisua esineiden sijoittamisesta ja säilymisestä, Leppänen perustelee oikeuteen menemistä.

Museoalan ennakkotapaus kiinnostaa

Museonjohtaja Ville-Matti Rautjoen mukaan Turun kaupunginmuseolla on riittävät todisteet siitä, että esineet kuuluvat museolle.

– Luonnollisesti vastustamme vaatimusta ja annamme omalta osaltamme tälle kattavat perusteet, hän sanoo.

Pyhimysveistoskiistaa pidetään Suomessa ennakkotapauksena, joka ohjailisi museoalan käytäntöjä laajemminkin. Muualla Pohjoismaissa museoesineitä on palautettu takaisin kirkkoihin.

Leppäsen mukaan kysymys siitä, mihin pyhät esineet kuuluvat, on Liedon seurakunnalle tärkeä.

– Kirkossa niillä on uskonnollisen viestinnän tehtävä. Kirkolla on kirkkoesineisiin museota syvempi sidos. Juuri peruskorjatussa, esteettömässä keskiaikaisessa kirkossa olisi myös hyvät olosuhteet.