Kaksi vuotta sitten perustettu Suomen geneettisen sukututkimuksen seura hyödyntää uutta geeniteknologiaa sukujen vaiheiden ja suomalaisen asutushistorian tutkimisessa.
Tuoreen yhdistyksen puheenjohtaja Ari Kolehmainen on seurannut kiinnostuneena geenitestien tuloa ja niiden yleistymistä. Testien avulla päästään tutkimusretkille yhä kauemmas historiaan.
– Erityisesti isälinjaisen Y DNA:n seuraaminen avaa meille uusia ovia menneisyyteen. Se yltää ihmislajin kantaisään Y-Aatamiin asti, joka on elänyt yli 230 000 vuotta sitten, kertoo Kolehmainen.
Kirkonkirjoilla päästään noin 1700-luvun alkuun ja verotuslähteillä 1500-luvulle, mutta niiden tietoja ei voi ilman Y-DNA:ta varmentaa ja asiakirjat ovat puutteellisia.
Geenit sen sijaan kertovat kantajistaan vain tosiasioita. DNA-tutkimuksella voidaan selvittää isälinja, äitilinja ja lähisukulaisuus eli kokonaisperimä.
Geenitestejä teettää yhä useampi, ja niiden käyttö myös sukututkimuksen apuna yleistyy koko ajan. Testipakkauksia saa myös Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seuran (SUGESin) kautta.
Savolaiset suvut on jo lähes selvitetty
Ari Kolehmainen toivoo, että autosomaalitestien eli niin sanottujen serkkutestien lisäksi myös isälinjan testaus yleistyy.
Muutaman kympin hintaiset autosomaalitestit sopivat lähisuvun etsintään, mutta niillä päästään vain muutaman sukupolven taa. Sukujen alkujuurille ne eivät yllä.
Sekä autosomaalitestit että isä- tai äitilinjaa selvittävät testit tehdään posken limakalvolta pyyhkäistävällä näytteellä.
– Y DNA:n avulla sen sijaan voi seurata sukujen vaiheita ja liikkumista. Samalla saamme tietoa sukunimistön kehittymisestä ja asutushistoriasta.
DNA-testit ovat tarkentuneet ja testipohja on laajentunut. Myös testien hinnat ovat laskeneet reilun kymmenen vuoden aikana tuntuvasti.
Alueellisen asutushistorian ja sukunimistön selville saamiseksi tarvitaan paikallisia hankkeita ja paikallista DNA-tutkimustietoa.
– Esimerkiksi Savon osalta meillä on jo todella kattavasti tiedossa asutushistoriaa ja sukujen vaiheita. Samaan pyritään jatkossa muillakin alueilla, kertoo Juvalla asuva Kolehmainen.
Esi-isä päätyi käräjille pontikan keittämisestä
Liperiläisellä Timo Lavikaisella on tietoa sukunsa vaiheista pitkälle. Lavikaisia on asunut Kaatamon alueella ainakin jo vuodesta 1686 asti.
– Totta kai kiinnostaisi tietää tarkemminkin, mistä suku on lähtöisin ja kuinka se haarautuu, Lavikainen sanoo.
Lavikaisen eno jätti jälkeensä ison laatikollisen sukututkimusaineistoa sekä isän että äidin puolen suvuista. Myös kotitalon vintiltä tuli vastaan vanhoja dokumentteja muun muassa sukupolvenvaihdoksista tilalla.
– Ikivanhoista dokumenteista tuli vastaan kaikenlaista muutakin mielenkiintoista. Kävi ilmi, että esi-isät olivat esimerkiksi päätyneet käräjille pontikan keitosta, Lavikainen naurahtaa.
Korjaus 3.5.2026 kello 9.55: korjattu autosomaalitestin kirjoitusasu.