Odotukset pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen viimeistä kehysriiheä kohtaan eivät olleet erityisen huimia. Syykin oli selvä: Rahaa ei ollut juuri jaettavaksi.
Jotain piti kuitenkin tehdä.
Talouskasvu junnaa, ja työttömyyskäyrät ovat vähintäänkin masentavat. Kansainväliset kriisit ovat luoneet synkän varjon hallituksen talouskasvun elpymistä koskevien toiveiden ylle.
Hallitus lupasi täsmätoimia nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen.
Kuvaavaa on, että tiedotteessaan hallitus nosti työllisyystoimista ensimmäisenä esiin sen, että valtio palkkaa 500 uutta kesätyöntekijää tai harjoittelijaa.
Lisäksi hallitus muun muassa laajentaa nuorten työllisyyssetelin käyttöä. Ylen selvityksen mukaan seteliä on kuitenkin myönnetty vain muutamia.
Hallitus päätti myös muista ”täsmätoimista”, joilla tuetaan sakkaavaa rakentamista, kasvua ja kotitalouksien pärjäämistä.
Esimerkiksi kotitalousvähennystä korotetaan, ja työmatkavähennyksiin laitetaan lisää rahaa.
Lisäksi muun muassa korjausrakentamisen tukemiseen käytetään 110 miljoonaa. Lisää rahaa riitti myös muun muassa turpeeseen ja yrittäjien verotuksen keventämiseen.
Eurot uusiin menoihin täytyi kuitenkin löytää muualta.
Jakeluvelvoitteesta kiisteltiin, vai kiisteltiinkö?
Palataan kuitenkin hetkeksi kaksipäiväisen riihen tunnelmiin.
Riihessä nähtiin, miten kannatusmittausten suunta alkaa huolettaa hallituspuolueita todenteolla.
Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vuosi, ja jokainen hallituspuolue haluaisi vielä puskea läpi omille äänestäjilleen tärkeitä toimia.
Mutta kun jakovara on pieni, jopa muutamien miljoonien kohdentumisesta voi nousta iso poru.
Tiukkana valtion kirstun vartijana esiintynyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, ettei hän havainnut vaalien lähestymisen näkyneen neuvotteluissa.
Ei siitäkään huolimatta, että esimerkiksi perussuomalaiset kaivoi naftaliinista sen kestoinhokin eli uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja vaati sen alentamista.
Polttoaineen jakelijoilla on velvoite toimittaa vähintään osuus uusiutuvia polttoaineita asiakkaiden kulutettavaksi. Velvoitteen alentaminen ei ole nopea keino vaikuttaa bensan hintaan.
Neuvottelujen aikana osa medioista uutisoi jakeluvelvoitteen muodostuneen pöydissä jopa todelliseksi kiistakysymykseksi.
Asia kiistatta oli PS:lle tärkeä, mutta kuinka kovaa vääntöä suljettujen ovien takana todellisuudessa käytiin, sitä Säätytalon ulkopuolella päivystäneet toimittajat ovat vain voineet arvuutella.
Jakeluvelvoitteen nostamisesta on linjattu hallitusohjelmassa, ja siitä lipeäminen olisi voinut saada aikaan lumipalloefektin.
Tämä on kyllä hyvin kaikkien hallituspuolueiden tiedossa.
Mutta kyllä muutkin puolueet toivelistojen esittämisen osaavat.
Esimerkiksi kokoomuksesta väläytettiin riihen alla muun muassa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla, ja RKP ja kristillisdemokraatit taas esittivät varainsiirtoveron poistamista ensiasunnon ostajilta.
Eipä siinä, politiikassa täytyy esitellä erilaisia vaihtoehtoja. Toinen kysymys on, mikä on poliittisesti realistista.
Massiiviset veroalet olisi pitänyt rahoittaa jotenkin, ja esimerkiksi perintöverosta luopuminen olisi voinut näyttää porvarihallituksen suunnalta jopa irvokkaalta toimelta sen jälkeen, kun hallitus on ensin leikannut rankalla kädellä muun muassa pienituloisten ihmisten sosiaaliturvasta.
Uusi sosiaali- ja terveysministeri näyttää täyttävän antamansa lupaukset
Uusien säästökohteiden löytyminen on muuttunut vaikeammaksi ja vaikeammaksi – riihi riiheltä.
Paikattavaa kuitenkin riitti. Hallituksen piti löytää korvaavia säästöjä 400 miljoonan euron edestä.
Lisäksi jostain piti repiä rahat luvattujen kasvu- ja työllisyystoimien kuittaamiseksi.
Isoin moukari iskee valtionhallintoon ja sosiaali- ja terveysministeriön tontille.
Hallituskumppaneiden keskeinen toive sosiaali- ja terveysministeriksi nousseelle Wille Rydmanille (ps.) on ollut viedä soten säästötalkoot maaliin.
STM:n tontilla leikkuri osui hyvin ennakoitavasti jälleen kolmanteen sektoriin ja järjestöihin, jotka tuoreehko sote-ministeri on nostanut tikunnokkaan.
Vaikka lisäleikkausta paikataan hyvinvointialueiden saamalla paikallisesti jaettavalla avustuksella, ennaltaehkäisevää ja valtion turvaverkkoa paikkaavaa sote-työtä tekevät järjestöt ottivat uutiset uusista leikkauksista varmasti tyrmistyneinä vastaan.
Rydman näytti laittaneen hihat heilumaan jo riihen alla, sillä riihestä odotetuista korvaavista sote-säästöistä 100 miljoonaa olikin koossa jo etukäteen. Osana säästöpakettia esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan ja kotipalvelun maksut nousevat.
Asiakasmaksujen korotukset eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan riihessä päätettiin uusista sote-asiakasmaksuista ja maksujen korotuksista. Maksut nousevat jo ensi vuonna 88 miljoonalla eurolla.
Esimerkiksi terveyskeskusmaksu nousee viidenneksellä.
Nähtäväksi jää, vaikuttavatko myös perusterveydenhuoltoon kohdistuvat maksukorotukset siihen, miten matalalla kynnyksellä ihmiset hakeutuvat hoitoon.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi jo entuudestaan mittavien säästötoimien kohteeksi joutunut valtionhallinto sai vielä riihestä lisää lunta tupaan.
Uusien päätösten myötä valtionhallinnon leikkaukset kipuavat 700 miljoonaan euroon.
Kun tieto valtionhallinnon lisäleikkauksista vuodettiin jo riihen aikana julkisuuteen, Ammattiliitto Pro kysyi tiedotteessa, ymmärtääkö hallitus, mikä merkitys toimivalla valtionhallinnolla oikein on yhteiskunnassa.
Kasvottomalta kuulostavasta hallinnosta leikkaaminen on poliitikoille helpompaa kuin suoraan potentiaalisten äänestäjien etuihin kajoaminen.
Jättileikkaukset arjessaan tuntevat valtion työntekijät ottavat varmasti 500 harjoittelijaa hymyssä suin työpaikalla vastaan ja toivottavat heidät tervetulleiksi suomalaiseen työelämään.