Järjestötukiin tehtävät leikkaukset ajavat järjestöjä ahtaalle – ”Jälki tulee olemaan rumaa”

Sosiaali- ja terveys­ministeriön yleis­hyödyllisille järjestöille jakaman rahoituksen pieneneminen ajaa monet järjestöt tukalaan tilanteeseen.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen kertoo videolla leikkausten vaikutuksista järjestön toimintaan. Video: Jari Kovalainen / Yle

Asunnottomuustyötä tekevän järjestön toiminta uhkaa supistua entisestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen kehysriihessä päättämän 50 miljoonan euron lisäleikkauksen myötä.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen pitää mahdollisia järjestöön osuvia leikkauksia katastrofaalisina.

– Asunnottomien tilanne on heikentynyt ihan selvästi, joten leikkaukset iskevät nyt todella hankalaan tilanteeseen.

Resurssien pienentyessä asunnottomien määrä on kasvanut voimakkaasti: Viime vuonna asunnottomuus kasvoi Suomessa enemmän ja jyrkemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen asunnottomuusselvityksen mukaan Suomessa oli viime vuonna jo lähes 4 600 yksinelävää asunnotonta. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä on ollut viime vuosien aikana selvässä kasvussa.

Vapaaehtoisparturi siivoaa työpistettään.
Vapaaehtoisparturi Ernest Truely siivoaa työpistettään Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

– Meidän kävijämäärämme ovat kasvaneet. Myöskään pitkäaikaisasunnottomien osalta tilanne ei ole menossa hyvään suuntaan. Työtä olisi enemmän, mutta resurssit pienenevät.

Hallitus päätti keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön yleishyödyllisille järjestöille jakamaan rahoitukseen ensi vuodelle tehtävästä 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Kuluvana vuonna STEA-rahoitusta on jaettu yhteensä 274 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi rahoitus putoaa 190 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa yhteensä 84 miljoonan euron leikkausta tukiin.

Asunnottomille tarjottavat majoituspalvelut voivat olla nyt liipaisimella

Rahoituksen kiristyminen entisestään voi Lehtosen mukaan johtaa jopa asunnottomille kriittisten palveluiden heikentymiseen: Liipaisimella voi ensi vuonna olla järjestön yökeskustoiminta ja päiväpalvelut.

Vailla vakinaista asuntoa ry:lle STEA-rahoituksen merkitys on iso, sillä sen avulla katetaan isoin osa järjestön toiminnasta.

– Joudutaan miettimään meidän palveluiden kulmakiviä eli yökeskustoimintaa ja kadulla oleville asunnottomille tarjolla olevaa päiväpalvelua.

Kirjoitettuja lappuja hyllyn seinässä.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n asiakkaiden kirjoituksia järjestön tiloissa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Valtionavustuksia on kuluvan hallituskauden aikana leikattu noin 140 miljoonan euron edestä. Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät leikkaukset ovat kurittaneet voimakkaasti asunnottomuustyötä tekevän järjestön toimintaa: Sen saaman STEA-avustuksen määrä pieneni tänä vuonna yli 150 000 eurolla.

Samanaikaisesti myös kustannustason nousu on kurittanut järjestön toimintaa.

Monesta on siis täytynyt jo karsia. Järjestö luopui viime vuonna muun muassa asunnottomien palveluohjauksesta ja vähensi henkilöstöä asunnottomille tarjottavasta asumisneuvonnasta.

– Meidän asumisneuvonnan resurssia on nyt jo nyt vähennetty ja nyt sitä ehkä joudutaan vähentämään vielä lisää.

”Jälki tulee olemaan rumaa”

Siitä, miten ja mihin sosiaali- ja terveysjärjestöihin tehtävät leikkaukset kohdistuvat, ei ole vielä päätetty. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön (SOSTE) pääsihteeri Vertti Kiukas pitää kuitenkin selvänä, että leikkausten vaikutukset järjestöille ovat isot.

Alla olevalla videolla Vertti Kiukas kertoo, mitä SOSTE odottaa vaikutusten olevan.

Video: Toni Määttä / Yle

Myös SOSTE:n viimeisimmästä järjestöbarometrista selviää, että sote-järjestöt näkevät hallituksen tekemät leikkaukset isoimpana uhkana niiden tulevaisuuden toiminnalle.

– Jälki tulee olemaan rumaa. En usko siihen, että pystytään juustohöylällä ottamaan kuluja pois joka paikasta, vaan se tarkoittaa sitä, että kokonaisia toimintasektoreita pitää ajaa alas.

Hallitus on kertonut kompensoivansa ensi vuoden yhteensä 84 miljoonan euron leikkauspottia hyvinvointialueille jaettavalla 25 miljoonan euron määrärahalla. Kiukas suhtautuu kuitenkin sen huojentavaan vaikutukseen kriittisesti.

– Herää huoli siitä, jos hyvinvointialueet heikon taloustilanteen vuoksi leikkaavat määrärahan seurauksena omia järjestöavustuksia. Silloin tämä olisi tapa siirtää leikkaus toiseen kohtaan kompensaation sijaan.

Asiantuntijoiden mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin osuvien miljoonaleikkausten hintalappu tulee olemaan iso.

– Tämä on vähän sama tilanne, kuin jos päätettäisiin lopettaa ihmisten rokottaminen. Kyllä se ensimmäisenä vuotena jonkun miljoonan säästää, mutta seuraavana vuonna alkaa näkyä palvelujärjestelmässä merkittävää kustannusnousua, kun tulee sairauksia, joita olisi voinut ennaltaehkäistä, Kiukas pohtii.

Samoilla linjoilla on myös Vailla vakinaista asuntoa ry:n Lehtonen.

– Se on selvää, että kustannussäästöjä ei vähääkään pidemmällä aikataululla tule. Jos ihmiset päätyvät kadulle, niin kustannukset vain kasvavat ensisuojien, ensihoidon ja terveydenhuollon kustannusten kasvaessa.