Puolustusvoimien ampumaharjoituksissa syttyy vuosittain useita pieniä maastopaloja.
Tykistökoulun johtajan, everstiluutnantti Markus Vertasen mukaan Pohjankankaan ampuma-alueella pienet kulot ja niiden alut ovat kohtuullisen yleisiä. Pääosin palot saadaan sammutettua omin voimin.
Suuret maastopalot, joihin tarvitaan harjoituksen pelastusorganisaation tueksi pelastuslaitoksen yksiköitä, ovat huomattavasti harvinaisempia.
– Pohjankankaan alueella tällaista tilannetta ei välttämättä tule vastaan edes vuosittain, vaikka volyymi on kohtuullisen korkea, toteaa everstiluutnantti Vertanen.
Pohjankankaalla ammutaan yli 200 päivää vuodessa.
Vertasen johtaman tykistökoulun ampumaharjoituksen päätyttyä alkaa perjantaina Pohjankankaalla maavoimien kansainvälinen Mighty Arrow 26 -harjoitus.
Maastopalo peruutti ammunnat
Viimeisin isompi maastopalo syttyi viime tiistaina Pohjankankaalla Niinisalossa.
Paloa hälytettiin sammuttamaan pelastuslaitos. Mukana sammutustöissä oli myös Rajavartiolaitoksen helikopteri.
Palo saatiin sammutettua yön aikana. Viimeinen pelastuslaitoksen yksikkö poistui Pohjankankaan alueelta puolilta öin.
Jälkivartiointi jatkui koko tiistain jälkeisen yön ajan.
Maastopalon vuoksi Tykistökoulun harjoituksessa ammunnat peruttiin seuraavalta päivältä.
Riskiä arvioidaan harjoituksen aikana
Ammuntoja voidaan suorittaa maastopalovaroituksen voimassa ollessakin, mutta riskit pitää huomioida.
Maastopaloriskin tasoa arvioidaan jatkuvasti harjoituksen aikana.
Riskiin varaudutaan Tykistökoulun johtajan Markus Vertasen mukaan esimerkiksi sijoittamalla pelastushenkilöstö ja sammutuskalusto tarkoituksenmukaiselle paikalle harjoituksessa.
– Tarpeen mukaan ampumatarvikkeiden ja maalialueiden käyttöä rajoitetaan. Riskiarvioinnin perusteella osia ammunnoista jätetään tarvittaessa toteuttamatta, jatkaa everstiluutnantti Vertanen.