Uudet 60 miljoonan euron leikkaukset valtionosuuksiin tarkoittavat monelle kunnalle lisää sopeutuksia.
Näin on esimerkiksi Tampereella, arvioi kaupungin talousjohtaja Mikko Koskela.
Tampereella on jo käynnissä mittavat säästötalkoot, joiden tavoitteena on talouden tasapaino vuonna 2029.
– Kun valtionosuuksia leikataan, maali karkaa kauemmaksi, Koskela sanoo.
Arvio on, että Tampereen pitäisi löytää vielä yli 50 miljoonalla eurolla pysyviä säästöjä. Koskelan mukaan sopeutuksen tarve kasvaa nyt hallituksen linjausten takia.
Tähän mennessä säästöjä on jo löytynyt 37 miljoonan euron edestä.
Vaikutuksia koulutukseen ja työllisyyspalveluihin
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat erityisesti varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen.
Sivistystoimi muodostaa kolme neljäsosaa kuntien menoista.
Punakallion mukaan leikkaukset voivat vaikuttaa myös työllisyyspalveluihin, joihin menee kuntien menoista kymmenen prosenttia.
Hänen mielestään valtionosuusleikkaukset eivät paranna julkisen talouden kokonaistilannetta.
– Se pienentää valtion menoja, mutta leikkaa kuntien tuloja. Koko julkisen talouden tasolla vaikutus on nolla.
Kaikki keinot pöydällä
Tampereen talousjohtaja Mikko Koskelan mukaan hallituksen leikkausten takia kaupunkien tulonhankkimiskyvyn merkitys kasvaa tulevina vuosina.
– Valtion tuet supistuvat, joten kaupunkien pitäisi pyrkiä kasvattamaan omaa tulorahoitustaan.
Koskelan mukaan kuntien tuloista 57 prosenttia tulee verotulojen kautta. Valtionosuuksista tulee 16 prosenttia ja toimintatuloista noin 27 prosenttia.
– Mikäli valtionosuudet edelleen pienenevät, kunnille tulee painetta miettiä, mistä rahoitusta saadaan tilalle ja miten kokonaisuutta voidaan sopeuttaa.
Koskela kertoo, että Tampereella ovat nyt kaikki keinot pöydällä, jotta kaupungin talous saataisiin sovitusti tasapainoon.
Kirjaus veronkorotuksista poistettiin
Tampereella sovittiin valtuustokauden alussa, että verojen korottaminen on viimesijainen keino talouden tasapainottamiseen.
Huhtikuussa kaupunginhallitus kuitenkin poisti ensi vuoden talousarviovalmistelun periaatteista maininnan, ettei vuodelle 2027 esitetä veronkorotuksia.
– Tutkimme eri vaihtoehtoja, miten vuoden 2029 tasapainoon voitaisiin päästä. Emme ole sulkeneet mitään keinoja pois tässä vaiheessa valmistelua, Mikko Koskela sanoo.
Pormestari Ilmari Nurminen (sd.) kertoi jo marraskuussa Ylelle, että hän ei sulje pois veronkorotusten mahdollisuutta tulevina vuosina.
Veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä toisi kaupungin kassaan 60 miljoonaa euroa.
”Ei ole varaa kaikkiin palveluihin”
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus sopi kehysriihessä 60 miljoonan euron uusista säästöistä kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Säästö syntyy, kun indeksijarrun tasoa korotetaan 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027.
Koskelan mukaan vielä ei voi arvioida, kuinka ison loven tämä tekee Tampereen kassaan.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista on jo vähennetty 75 miljoonaa euroa tänä vuonna. Leikkaus on pysyvä, joten kuntien rahoitus pienenee jatkossakin noin kahdella prosentilla.
Tampere saa jo nyt vähiten valtionosuuksia suurista kaupungeista. Kaupunki pettyi pahasti, kun järjestelmän uudistus kariutui loppuvuodesta.
Mikko Koskelan mukaan kuntien valtionosuuksien leikkaaminen oli odotettavissa, koska valtiolla ei ole varaa nykyisten julkisten palveluiden tuottamiseen.
Tilanne on sama Tampereella.
– Meillä ei ole varaa kaikkiin palveluihin eli siihen palvelutasoon, jota nyt tuotetaan, Koskela sanoo.
Hänen mielestään nyt pitäisi miettiä sitä, mihin kunnilla on todellisuudessa varaa.
– Valtion tasolla pitäisi uskaltaa tarkastella kuntien tehtäviä ja palvelutasoa uudelleen.
Kuntien tulevaisuutta pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä.