Etelä-Pohjanmaa jäi vaille väylähankkeiden rahoitusta hallituksen kehysriihessä

Sen sijaan naapurimaakunta Pohjanmaalla rahoituksen sai viisi suurta infrastruktuurihanketta.

Tiealueella työskentelevä turvahenkilö ohjaa liikennettä ohi työmaa-auton, jossa on nuolikyltti reunan yli siirtymisestä.
Kehysriihen liikennehankkeet kohdistuivat pääasiassa itäiseen Suomeen. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Etelä-Pohjanmaalle ei irronnut rahoitusta väylähankkeille hallituksen kehysriihessä.

Sen sijaan naapurimaakunta Pohjanmaalla rahoituksen sai viisi suurta infrastruktuurihanketta.

Esimerkiksi satama-alueen kehittämistä jatketaan satamaväylän syventämisellä sekä satamaradan sähköistyksellä.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ei ole yllättynyt, vaikka maakunta jäi ilman hankerahaa.

– Valmistelut on tehty hyvin haastavissa olosuhteissa ja taloustilanteessa. Odotuksena oli, että kovin merkittäviä päätöksiä siellä ei meitä koskien ole tällä kertaa mahdollisuus tehdä.

Seppelvirta kuitenkin huomauttaa, etteivät liikenneväylät tunne maakuntarajoja.

– Pohjanmaan satamaväylän vahvistaminen on myös Etelä-Pohjanmaan etu. Kyllä se meidänkin vientimme satama on, kun satamaton maakunta olemme.

Maakuntajohtaja olisi halunnut nähdä rahoitusta saavien hankkeiden joukossa etenkin Tampere–Seinäjoki-välisen pääradan kehittämiseen liittyviä hankkeita.

– Tietenkin on pettymys, ettei päärata- ja väylähankkeemme saaneet tällä kertaa rahoitusta. On kuitenkin suunnattava katse seuraavaan mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksiin.

Seppelvirta löytää kehysriihestä Etelä-Pohjanmaalle hyvääkin.

– Ilman muuta positiivista oli, että yrittäjien tilannetta pyrittiin parantamaan yrittäjävähennyksen korotuksella.

Myös työllistymistoimiin tehdyt päätökset saavat kehuja.

– Panostukset pitkäaikaistyöttömien työelämään paluuseen, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja nuorten yrittäjyyden edistämiseen ovat Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta tärkeitä asioita. Rakennusalaa miettien myös korjausrakentamiseen suunnattu tuki on tervetullut.