Heikki ”Hector” Harman ja Ylen tiet ovat eronneet sekä yhdistyneet niin ainutlaatuisilla ja kipeilläkin tavoilla, että vaikka se sattumaa onkin, käy suorastaan järkeen, että Ylen juhlavuosi on myös Hectorin 60-vuotistaiteilijajuhlavuosi.
Hector on yksi lauantaina 5.9. Helsingin areenassa järjestettävän Yle 100 areenalla -tapahtuman esiintyjistä, katso koko ohjelma tästä.
Heikki Harma pääsi Yleisradion toimittajakoulun kautta Ylelle toimittajaksi vuonna 1969 parikymppisenä ja vasta valkolakin saaneena.
Hän tuli tunnetuksi radion monista musiikkiohjelmista, kunnes siirtyi 70-luvun lopussa tv:n puolelle, ensin toimittajaksi ja myöhemmin myös ohjaajaksi.
Toimittajan ura oli Harmalle selkeä ammatillinen unelma, vaikka taival levylaulajana oli alkanut muutamalla singlellä jo vuosia ennen Yleisradion ovien aukenemista ja vuoden 1966 Palkkasoturi (Universal Soldier) oli ollut pienoinen hittikin.
Harma vakinaistettiin Yleisradioon 70-luvun alussa. Samaan aikaan hänen artistiuransa lähti lentoon. Sekä toinen lp Herra Mirandos että kolmas pitkäsoitto Hectorock 1 ylsivät huimaan myyntiin.
Musiikkiohjelmien tekeminen samalla, kun hitti toisensa perään nousi listakärkeen poiki lehtien yleisönosastokirjoituksissakin osoitettuja syytöksiä siitä, että Harma soitti omissa lähetyksissään Hectoria.
– Ne olivat kipeitä väitteitä. Minä en ikimaailmassa koskaan soittanut omaa levyäni missään radio-ohjelmassa.
Harma kertoo sanoneensa syytösten vuoksi toimittajakollegoillekin, että jättäisivät Hectorin soittamisen vähemmälle. Työkaverit eivät voineet pyyntöä noin vain toteuttaa.
– Eiväthän he jotain Ake, Make, Pera ja Mä -biisiä voineet jättää soittamatta, kun se oli myydyimpien listan ykkösenä.
Yleisradio ja Harman toimittajan työ auttoivat Hectorin artistinuraa silti monin tavoin.
Harma sai työnsä ansiosta eteensä uunituoreena ulkomailla juuri julkaistua musiikkia, kun muut joutuivat odottamaan, että levyt tulivat kauppaan. Postiluukusta kolahtelivat myös ulkomaiset musiikkilehdet.
– Se rikastutti artistin ja biisintekijän uraani hemmetisti. Tiesin täsmälleen, mikä on milloinkin trendikästä oli se sitten syntetisaattorit tai jokin muu uusi juttu.
Harma oli Dave Lindholmin ja Juice Leskisen ohella ensimmäisiä suomenkielisiä rocklyyrikkoja. Harman sanoituksissa oli ikuisten inhimillisten teemojen lisäksi myös juuri sillä hetkellä ihmisiä puhuttavia aiheita. Näiden aiheiden löytämisessä auttoi toimittajankoulutus.
– Minulla on musiikin tekemisessä luovan taiteilijan lisäksi mukana aina myös toimittaja, joka kokee tarvetta nostaa esiin ajankohtaisia asioita ja epäkohtia.
Näin oli ollut myös Harman esikuvilla kuten Bob Dylanilla.
Portinvartijat
Harma arvioi, että 70-luvun alussa poppia ja rokkia tai ylipäänsä populaarikulttuuria tuntevia toimittajia oli Yleisradiossa alle kymmenen. Rock edusti tuolloin vastakulttuuria.
Harman sukupolven toimittajat mursivat korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin raja-aitaa, ja vaativat levystön aukkojen paikkaamista.
– Ties kuinka paljon ennen meidän sukupolvemme aikaa siellä oli hylätty Elviksenkin tai Little Richardin levyjä.
1970- ja 1980-luvuilla Harma toimitti ja/tai ohjasi monia TV1:n pop- ja rocksarjoja. Vuosina 1979-1983 Harma juonsi Tuubi-ohjelmaa, jossa nähtiin artisteja Peter Toshista Iron Maideniin.
Soittolistoja ei ollut, joten toimittajat valitsivat musiikin itse kunkin ohjelman luonteen mukaisesti. Kuuntelijamäärät olivat suuria ja vastuu valinnoista sen mukainen.
Valtavaksi paisunut popteollisuus puski jatkuvasti uutta musiikkia ja tuoreita tyylejä versoi vauhdilla. Tässä virrassa oli toimittajien luovittava.
– Vaikka itse pidin haastavammasta rockmusiikista, niin valintoja piti tehdä kieli keskellä suuta ja tiedostaen, että makuja on monia.
Syytöksiä eri musiikkityylien syrjimisestä tuli toimitukseen jokaisen genren suunnasta. Portinvartijan asemassa olevien toimittajien saama palaute oli kovaa ja sitä tuli yleisönosastojen lisäksi myös tv-ja radiokriitikkojen kynästä.
– Nämä kriitikot vahtivat puolestaan meitä toimittajia, mikä oli ihan oikein.
Kaksi lähtöä ja yksi paluu
Harma teki Yleisradiossa radion ja tv:n musiikki- ja viihdeohjelmia 20 vuoden ajan, kunnes irtisanoitui 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Ei tosin mielellään.
Tilanne käynnistyi siitä, kun monesti aiemminkin virkavapaata taiteellisten projektien edistämiseen saanut Harma oli pyytänyt virkavapaata tv-toimittajan töistä, mutta tällä kertaa sitä ei herunut.
Harman tarkoitus oli puolen vuoden palkattoman virkavapaan aikana säveltää musiikkia ja tehdä ensimmäisten kaupallisten radioiden aallossa keväällä 1985 aloittaneelle Radio Citylle viikoittaista radio-ohjelmaa tulojen hankkimiseksi.
Työnantaja katsoi, ettei hän saanut tehdä samaa työtä kilpailijalla kuin Yleisradiossa, Harma kertoo. Tätä perustelua hän ei pitänyt oikeudenmukaisena, sillä Harma oli tuolloin toimittajana tv:ssä eikä radiossa.
Työ oli mielekästä, työkaverit ja työyhteisö loistavia, joten päätös ei todellakaan ollut helppo. Tilanteesta oli kuitenkin tullut niin toimittajana kuin artistina isolle nimelle arvovaltakysymys ja Harma koki tulleensa nurkkaan ajetuksi. Hän päätti irtisanoutua.
– Se oli kipeä lähtö, sanoo Harma nyt.
Meni 20 vuotta, kunnes Harma palasi taloon: freelancerina ja kenties kaikkien aikojen kokeneimpana kesätoimittajana.
– Pekka Laine pyysi minut yhdeksi kesäkaudeksi tekemään Pop Eilen – Toissapäivänä -ohjelmaa. Ajattelin, että nastaa, mikä ettei, kun en ollut tehnyt radiota pitkään aikaan.
70-luvun Pop Eilen – Tänään -ohjelmansa traditiota historiatietoisella ja analyyttisella otteella jatkanut viikoittainen ohjelma keräsi Radio Suomessa mainiot kuuntelijaluvut. Kolmen kuukauden kesätyö venähtikin viideksi vuodeksi, kun ohjelmaa jatkettiin kausi kerrallaan, kunnes se vuonna 2014 yllättäen lopetettiin
– Kyllä se kirpaisi.
Sunnuntaiaamuisin 400 000 kuulijaa keränneen ohjelman lopettaminen herätti kritiikkiä ja aiheutti vilkkaan julkisen keskustelun.
Harma sanoo nyt, että oli ehtinyt tottua ohjelman tekemiseen ”vähän väärällä tavalla”, sillä hän oli vieraileva toimittaja, mutta oli jo ehtinyt ajatella, että ”tässä sitä istutaan, kunnes eläke koittaa.” Ohjelma jatkuu edelleen kaupallisessa radiossa mm. Roll FM:n taajuuksilla.
Äkkinäisistä lähdöistään huolimatta Harma kehuu Yleisradiota ”erittäin hyväksi työnantajaksi.”
Tämän hetken Ylen ohjelmisto saa toimittajalegendalta sekä ruusuja että risuja.
Lähinnä autoradiosta Ylen audiosisältöjä kuluttava Harma kaipaa radioon huomattavasti enemmän musiikin erikoisohjelmia.
Ylen tuottaman Uuden Musiikin Kilpailun tasosta Harma taas on vaikuttunut. Hän tietää, mistä puhuu itsekin Euroviisujen Suomen karsintoja juontaneena ja ohjanneena, päätapahtumaa selostaneena sekä Suomen vuosien 1974 ja 1992 edustuskappaleiden (Älä mene pois ja Yamma Yamma) suomenkieliset sanat tehneenä.
Ylen yhteiskunnallista merkitystä Harma pitää suurena. Harma kehuu Ylen uutisointia luotettavaksi ja laadukkaaksi sekä pitää Ylen merkitystä kulttuurivaikuttajana suurena.
– Monta tekijää voisi luetella, jotka ovat hyvin myönteisiä, ja ovat saaneet minut ajattelemaan, että olen Ylen miehiä forever, vaikken siellä olekaan enää ollut töissä vuosikausiin.
Yle 100 areenalla -tapahtumassa Hector pääsee myös esittämään tuotantoaan ei Yle-taustastaan huolimatta, vaan myös sen vuoksi.
– Olen ylpeä ja otettu, että saan edustaa myös yleisradiotaustaani suuren juhlan aikana.
Yle 100 areenalla -tapahtuman liput tulivat saataville eilen 12.5. klo 9 osoitteessa ticketmaster.fi/yle100.
Korjaus 13.5. klo 15.15. Kuvaajan Jari Kärkkäisen ja editoijan Sandra Saulo nimi lisätty videoiden kuvausteksteihin.