Nurmolainen Leena Kähkönen marssii määrätietoisesti Digi- ja väestötietoviraston neuvontatilaisuuteen Seinäjoella.
Virasto on kiertänyt syksystä lähtien opastamassa kansalaisia viranomaisten sähköisten Suomi.fi-viestien käyttöön. Vappuviikolla ollaan Etelä-Pohjanmaalla.
– Olen hirveän digikielteinen ihminen, Kähkönen myöntää heti ovensuulla.
Kähkösellä on tarvittavat laitteet, ja hän sanoo pärjäävänsä sähköisessä maailmassa. Siitä huolimatta hän ei aio toistaiseksi ottaa Suomi.fi-viestejä käyttöön, vaan luottaa kirjepostiin.
Hän uskoo, että moni ei ole edes kuullut siitä, että viranomaisposti on siirtynyt pääosin digitaaliseksi.
– Miten pärjäävät he, joilla ei ole laitteita eikä kykyjä toimia digitaalisesti. Haluan tuoda heidän äänensä kuuluviin.
Nurmolainen Kari Kapela jätti infotilaisuuden väliin, vaikka asioikin samaan aikaan kirjastossa. Viranomaisposti tulee hänellekin edelleen paperisena.
– Tämä on vähän periaatteellista. Yritän asioida kasvokkain niin paljon kuin mahdollista.
Kari Kapela ja Leena Kähkönen kertovat, miksi he eivät ole ottaneet Suomi.fi-viestejä käyttöön, vaikka käyttävätkin digilaitteita.
Kaikilla on opittavaa ja muistettavaa
Jo 3,5 miljoonaa suomalaista on ottanut viranomaisten sähköisen postilaatikon käyttöön.
Vauhti kiihtyi huhtikuun puolessa välissä, kun kaikki viranomaisten sähköisiä palveluja käyttävät ohjattiin Suomi.fi-viestien käyttöönottajiksi.
Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) erityisasiantuntija Mirva Gullman tietää, että opittavaa on kaikenikäisillä, ei vain digimaailmaan tottumattomilla senioreilla.
Opastuksen tarpeessa ovat muun muassa eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat sekä eri tavoin vammaiset ihmiset.
– Apua tarvitsevat myös nuoret. He osaavat käyttää laitteita, mutta ovat vielä tottumattomia asioimaan viranomaisten kanssa, Gullman sanoo.
Apua tarvitsevat myös nuoret. He osaavat käyttää laitteita, mutta ovat vielä tottumattomia asioimaan viranomaisten kanssa.
Mirva Gullman, erityisasiantuntija, DVV
Gullmanin mukaan ihmiset kyselevät viraston infoissa paljon sähköisten viranomaisviestien turvallisuudesta.
Vahva tunnistautuminen Suomi.fi-postilaatikkoon tekee viranomaisten viestinnästä turvallisempaa esimerkiksi sähköpostiin verrattuna, hän muistuttaa.
Kun viranomaiset ilmoittavat sähköpostitse uuden Suomi.fi-viestin saapumisesta, ilmoitusviesteihin ei koskaan laiteta mitään linkkejä.
Huijariviestit tunnistaa usein myös siitä, että niissä pidetään kiirettä.
– Suomen viranomaisilla ei ole kiire. Emme koskaan pyydä, että nyt pitää toimia heti sillä punaisella sekunnilla, vaan meillä on määräajat.
”On tässä pitänyt oppia wolttaamaankin”
Seinäjoen kirjastossa asioivien ihmisten kommentit Suomi.fi-palvelusta vaihtelevat.
Vappua viettävät, haalaripukuiset opiskelijat kertovat pääosin siirtyneensä viestipalvelun käyttäjiksi.
Nuori perheenäiti ei ole varma, saako viranomaispostinsa jo sähköisesti, ja keski-ikäinen mies hymähtää, eikä ole huolissaan.
– Vaimo hoitaa nämä asiat!
Viraston infoon ystävänsä kanssa osallistunut seinäjokelainen Pirjo Haka kertoo ottaneensa viestipalvelun käyttöön edellisenä päivänä.
– Ei muu auttanut, Haka sanoo.
Haka ihmettelee itsekin, miten hän on lykännyt liittymistä.
– Töissä olen hallinnut ainakin kymmentä ohjelmaa, ja hyvä kun nyt eläkkeelle siirtymisen jälkeen saa netissä junalipun ostettua. Ilman älypuhelinta ei pärjää. On tässä pitänyt oppia ”wolttaamaankin”.
Paperiposti ei katoa
Digi- ja väestötietoviraston Mirva Gullman rauhoittelee kuulijoitaan: viranomaisten paperiposti ei kokonaan katoa.
Osa suomalaisista ei käytä lainkaan viranomaisten digipalveluja. He saavat kuten ennenkin valtiolta, kunnilta ja hyvinvointialueilta viranomaisviestit paperipostina.
Mirva Gullman muistuttaa, että sähköiseen viestintään siirtyneetkin voivat halutessaan siirtyä takaisin paperipostiin muuttamalla Suomi.fi-viestien asetuksia.
– Silloin vaihtuu kuitenkin kaikki viranomaisposti. Ei voi valita paperiseksi osaa ja osaa jättää sähköiseksi postiksi, Gullman sanoo.
Gullman korostaa myös, että digiapua on aina saatavilla.
Useilla paikkakunnilla digitukijoita löytyy kirjastoista ja kunnista. Myös erilaiset järjestöt auttavat.
– Tärkeää on muistaa, että Suomessa kaikilla viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus auttaa kansalaisia heidän digipalveluidensa käytössä.