Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei saanut valtiolta lisärahaa – ”talouden tarkkailuluokka” uhkaa myöhemmin tänä vuonna

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on eri mieltä valtioneuvoston kanssa. Leskisen mukaan Etelä-Karjala tarvitsee lisää rahaa.

Sairaalan osastolla jaetaan aamiaista.
Valtiolta ei herunut lisärahaan Etelä-Karjalaan. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Valtio ei myönnä Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhvalle lisää rahaa.

Valtioneuvosto on hylännyt Ekhvan tämän vuoden lisärahoitusta koskevan 87 miljoonan euron hakemuksen.

Valtion arvion mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rahoituksen taso riittää nykyisellään lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Ekhvan mukaan se taas ei voi kattaa alijäämiään ilman lisärahoitusta.

– Päätös ei ollut meille yllätys, mutta olemme siitä eri mieltä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

Valtioneuvosto hylkäsi Ekhvan lisärahoitushakemuksen myös viime vuonna. Tämän vuoden huhtikuussa se hylkäsi Ekhvan oikaisuvaatimuksen asiasta.

Henkilö istuu mukavasti nojatuolissa raidallisessa neulepaidassa. Taustalla on valkoinen seinä ja ikkunalauta, jonka päällä on tekstiä sisältävä taulu.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ei yllättänyt Ekhvan lisärahoitushakemuksen torppaamisesta. Arkistokuva. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Arviointimenettely todennäköinen

Sally Leskinen pitää todennäköisenä, että Ekhva joutuu arviointimenettelyyn myöhemmin tänä vuonna.

Leskisen mukaan suurin ongelma on hyvinvointialueiden rahoitusmalli.

– Vaihtoehdot ovat joko lisärahoitus tai arviointimenettely. Nyt jälkimmäinen näyttää todennäköiseltä Etelä-Karjalassa, Leskinen sanoo.

Leskisen mukaan asia on ajankohtainen kesällä tai alkusyksystä, kun hyvinvointialueen tilinpäätös on vahvistettu.

Mahdollisen arviointimenettelyn muoto selviää tarkemmin. Leskisen mukaan kyseeseen voi kenties tulla arviointimenettelyn kevyempi muoto.

– Toimintamme on jo kustannustehokasta ja hyvin järjestettyä. Olemme tehneet isot sopeutukset eikä valtio ole tunnistanut sellaisia sopeutustoimia, joita ei olisi jo aloitettu tekemään, hän sanoo.

Ihmisiä eduskuntatalon edustalla mielenosoituksessa.
Etelä-Karjalasta lähti bussilastillinen ihmisiä osoittamaan mieltään Helsinkiin helmikuussa 2026. Heidän mielestään hyvinvointialueiden rahoitusmalli on epäreilu. Kuva: Helena Korpela / Yle

Ei alueiden yhdistämiselle

Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen päätöksentekovaltaa siirretään aluehallitukselta ja aluevaltuustolta valtioneuvoston nimeämälle ulkopuoliselle arviointiryhmälle. Siihen kuuluu muun muassa eri ministeriöiden edustajat.

Leskisen mukaan näin pystytään varmistamaan esimerkiksi poliittisesti hankalien päätöksien tekeminen hyvinvointialueilla, joissa päätöksentekokyky on ollut heikko.

– Mutta Etelä-Karjalassa poliittiset päättäjät ovat pystyneet tekemään koko ajan vaikeita päätöksiä. En usko, että arviointimenettely tuo tähän asiaan mitään apua, hän sanoo.

Hyvinvointialueiden yhdistämistä Etelä-Karjalassa Leskinen pitää epätodennäköisenä.

– Järjestämme palvelut tällä hetkellä huomattavasti halvemmalla kuin naapurina olevat hyvinvointialueet. Yhdistäminen näihin alueisiin vain lisäisi kustannuksia, Leskinen sanoo.