Autourheilumaailmassa on pitkään elänyt käsitys, että naiset eivät fyysisillä ominaisuuksillaan yksinkertaisesti voi pärjätä Formula ykkösissä.
Nyt asenteet ovat muuttumassa. Asiantuntijat ovat povanneet, että lähivuosina F1-sarjassa saatetaan hyvinkin nähdä naiskuskeja.
Formula ykkösten parissa pitkään työskennellyt suomalainen kuormitusfysiologi ja psyykkinen valmentaja Heikki Huovinen ei näe mitään estettä sille, miksi nainen ei voisi menestyä F1-auton ratissa.
– Kun katsotaan objektiivisesti, ei ole fysiologisesti eikä psyykkisesti mitään, mikä selittäisi, ettei nainen pysty pärjäämään formuloissa ihan huipputasolla, Huovinen linjaa.
Heikki Huovinen toimi aikanaan nelinkertaisen maailmanmestarin Sebastian Vettelin fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn valmentajana. Hän muistaa, millainen ilmapiiri oli hänen aikanaan F1-varikolla.
– Useat tahot totesivat silloin, että nainen ei voi koskaan pärjätä formuloissa. Nyt me tiedämme, ja sitä tietoa on tarpeeksi, että se on aivan mahdollista.
”Isot pojat eivät itke, mutta suuret mestarit itkevät”
Huovinen on seurannut lajia läheltä noin 15 vuotta. Hän on huomannut, että yksi naisille ominainen piirre on autourheilussa erittäin hyödyllinen.
– Meillä ihmisillä on olemassa sellainen ominaisuus kuin aisti-informaation prosessoinnin herkkyys. Jos ajatellaan F1:siä, joissa taistellaan sekunnin tuhannesosista, on aika vaikea löytää se tarkkuus ilman kehon valtavaa herkkyyttä prosessoida informaatiota, Huovinen sanoo.
Herkkyys ei tietenkään ole pelkästään naisten piirre. Huovinen tietää, että useat Formula ykkösissä mestaruuksia voittaneet miehet ovat olleet herkkiä, mikä osaltaan selittää heidän menestyksensä.
– Isot pojat eivät itke, mutta suuret mestarit itkevät. Tarkoitan tällä, että F1:ssä kautta sen historian on ollut tosi paljon oikeasti herkkiä, voimakkaasti aistivia miehiä.
Huovinen luettelee esimerkkeinä Ayrton Sennan, Sebastian Vettelin ja jopa Michael Schumacherin, vaikka hänestä ei välttämättä ole sellaista kuvaa välittynytkään.
Herkkyys voi liittyä vahvasti pikkutarkkuuteen.
– Neuroottisuus on persoonallisuuden piirre, ja siihen liittyy nimenomaan aisti-informaation herkkyyttä, joka voi näyttäytyä tunteellisuutena tai kykynä ymmärtää yksityiskohtia. Oikein suunnattuna se herkkyys on valtava voimavara. F1 on kirurgin, ei lapiomiehen hommaa, ja keskimäärin tätä tarkkuutta naisilla löytyy enemmän, Huovinen avaa.
Hyötyä myös lämmönsäätelystä?
On selvää, että naisten ja miesten välillä on biologisia eroja, ja usein fyysiset erot kääntyvät urheilussa miesten hyväksi.
Autourheilussa ei kuitenkaan vaadita äärimmäistä kestävyyttä, maksimaalista voimaa tai nopeinta juoksuvauhtia, ja Huovisen mukaan naisilla on kaikki edellytykset saavuttaa autourheilussa tarvittavat fyysiset ominaisuudet.
Huovisen mukaan naiset pääsevät esimerkiksi hapenoton ja niskan voimatasojen osalta tarvittavalle tasolle.
– Niskan riittäviin voimatasoihin tarvitaan todella paljon treeniä ja ajamista, mutta nainen pystyy kehittämään ne kovalle tasolle. Naisilla se vaatii vähän enemmän työtä kuin miehillä.
Myös miespuoliselle kuljettajalle niskan alueen lihaksien harjoittelu on tarpeen. Huovinen ottaa esimerkiksi rallin kaksinkertaisen maailmanmestarin Kalle Rovanperän.
– Hänenkin pitää todella paljon treenata niskaa, jos hän meinaa pärjätä siellä superformuloissa.
Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat lämmönsäätelykyky ja kehon koko. Naiset ovat yleisesti pienikokoisempia, mutta se etu on minimoitu F1:ssä auton vähimmäismassa-säännöllä. Pienestä koosta on kuitenkin pientä etua.
– Tiimillä on vähän enemmän pelivaraa säätää ergonomiaa ja autoa ylipäänsä, Huovinen avaa.
Kehon lämmönsäätely sen sijaan on kaksipiippuinen asia. Miehet hikoilevat enemmän testosteronin vaikutuksen takia, eli lämpö poistuu kehosta tehokkaammin. Naiset puolestaan hikoilevat taloudellisemmin.
– Yhtä hikipisaraa kohden pystytään poistamaan enemmän lämpöä ja säästämään vettä. Tämä voi joissain tilanteissa olla naisten etu, sillä neste pysyy kehossa paremmin, Huovinen sanoo.
Ominaisuudesta voi olla hyötyä, jos kisan aikana ei ehdi juoda tai esimerkiksi juomajärjestelmä menee rikki. Pahimmassa tapauksessa kuljettajat voivat joutua ajamaan puolitoista tuntia ilman vettä, ja silloin todella pienetkin asiat kuten kehon vedensäästö voi nousta ratkaisevaksi tekijäksi.
– Voi olla aika tärkeäkin ominaisuus, että keho säästää vähän paremmin vettä, ja tämä näyttäisi naisilla toimivan paremmin. Nestehukka vaikuttaa sitten kognitioon ja keskittymiskykyyn.
Muut asiat merkitsevät
Tällä hetkellä Huovinen on mukana Toyotan rallitiimin kehityskuljettajien valintaprosessissa. Hänellä on kokemusta myös Red Bullin formulatallin junioritiimistä ajalta, kun siellä oli mukana Pierre Gasly ja hetken aikaa myös Max Verstappen.
Verstappen tunnetaan yhtenä sarjan parhaista kuljettajista, vaikka tänä vuonna hän onkin paistatellut otsikoissa lähinnä kiukuttelemalla uusista säännöistä. Hänellä on yksi erittäin tärkeä ominaisuus, jonka huippukuljettaja Huovisen mukaan tarvitsee. Se on voitontahto.
Samanlainen häviämisen vihaaminen yhdistää myös muita F1-maailmanmestareita, ja esimerkiksi Michael Schumacher oli yksi loistava esimerkki siitä. Samoin Huovisen valmentama Sebastian Vettel.
– Oli sitten kyse sulkispelistä tai shakkipelistä, oli hän hyvinkin tunteikas häviöiden jälkeen, Huovinen muistelee.
Voitontahdon lisäksi Huovisen mukaan hyvän ja potentiaalisen kuljettajan tunnistaa siitä, että hän nauttii ajamisesta. Sukupuolesta se ei kuitenkaan ole kiinni.
– Kuormitusfysiologina ja psyykkisenä valmentajana en vain objektiivisesti pysty lähtemään semmoiseen, etteikö naisen olisi mahdollista pärjätä formuloissa huipputasolla. Se vaatii harjoittelua ja joskus joutuu treenaamaan vähän kovempaa kuin miehet, mutta se on vain harjoittelukysymys.
