Lapin hyvinvointialueella uhmattiin arviointiryhmää, mutta sairaalan pelastamisesta on päätettävä uudelleen

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan Lapin aluevaltuuston maaliskuun lopussa tekemä päätös oli lainvastainen.

Ilmakuva sairaalasta, jonka edustalla on useampi taksi sekä potilaita tulossa ja lähdössä.
Valtion asettama arviointiryhmä vaatii Lapin hyvinvointialueelta lisää supistuksia Länsi-Pohjan sairaalan palveluihin. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Lapin aluevaltuusto joutuu käsittelemään uudestaan Länsi-Pohjan sairaalan palveluita koskevan päätöksensä. Valtuusto ei noudattanut päätöksessä valtion arviointiryhmän esitystä, vaan päätti säilyttää enemmän palveluita ja esitti toisenlaisia säästötoimia.

Arviointiryhmä ei hyväksy valtuuston päätöstä. Se vaatii valtuustoa supistamaan Länsi-Pohjan sairaalan palveluja alkuperäisen esityksen mukaisesti.

Onko laillista vai ei?

Arviointiryhmän jäsenen, hallitusneuvos Minna-Marja Jokisen mukaan valtuusto toimi päätöksessään vastoin lakia. Torniolainen valtuutettu Outi Keinänen (kesk.) toteaa, että Suomessa laillisuutta arvioidaan oikeusprosessissa.

– Se ei ole arviointiryhmän tehtävä, hän sanoo.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä aluevalitus valtuuston päätöksestä vappuun mennessä.

– Pidän todennäköisenä, että valtiovarainministeriö tekee valituksen, sanoo valtuuston rovaniemeläinen puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

Ojala-Niemelän mielestä valtuuston päätös oli lainvastainen. Hän jätti sen vuoksi päätökseen eriävän mielipiteen.

– Se pohjautuu siihen, että arviointimenettelyssä valtuuston valtaa on merkittävästi kavennettu. Lain mukaan valtuusto ei voi tehdä päätöstä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai on arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen, Ojala-Niemelä perustelee.

Arviointiryhmän esityksestä voi poiketa

Valtuusto voi kuitenkin päättää arviointiryhmän esityksestä poiketen, jos vastaavat säästöt syntyvät muulla tavalla.

Arviointiryhmän mukaan aluevaltuuston päätös ei kuitenkaan sisällä riittävästi toimenpiteitä hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi.

– Joka tapauksessa asia tulee aluehallituksen kautta uudestaan valtuuston päätettäväksi, Ojala-Niemelä sanoo.

Palvelut alas vai aluejakoselvitys?

Arviointiryhmä vaatii, että Länsi-Pohjan sairaalan palveluja supistetaan päätettyä enemmän. Se perustelee vaatimusta sillä, että sairaala on liian kallis ja vaarantaa perusterveydenhuollon.

Lisäksi arviointiryhmän mukaan lisäsupistusten jälkeen erikoissairaanhoidon palvelujen toimintaa ja tuottavuutta pitäisi arvioida jatkossa säännöllisesti.

– Arviointiryhmän tarkoitus on, että Länsi-Pohjan sairaalaan ei jää mitään erikoissairaanhoitoa. Se on ollut koko ajan ministeriön lähtökohta. He ovat tulkinneet sairaalaverkkolain uusiksi, tiukemmin kuin laki velvoittaa, Outi Keinänen sanoo.

Iloittiinko liian aikaisin? Maaliskuun lopussa Kemissä oli hymyä huulilla aluevaltuuston tekemästä sairaalapäätöksestä.

Ojala-Niemelä vetoaa valtiovaltaan, että Länsi-Pohjaan ei tarvitsisi tehdä arviointiryhmän esittämien supistusten jälkeen lisää palvelujen leikkauksia.

– Toivottavasti tämä hevoskuuri riittää siihen, että Lapin hyvinvointialue saa arviointiryhmältä puhtaat paperit ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tavoitteena on säilyttää hyvinvointialueen itsenäisyys ja estää aluejakoselvityksen kautta liittäminen Pohjois-Pohjanmaahan, Ojala-Niemelä sanoo.

Tarjolla edelleen samat kiistellyt laskelmat

Outi Keinänen sanoo, että arviointiryhmän käyttämien kiisteltyjen säästöjen laskentaperusteita ei ole suostuttu korjaamaan todellisten potilastilastojen perusteella.

– Valinnanvapautta käyttävien määrän arvioinnissa ei ole huomioitu tarpeeksi merilappilaisten suuntautumista Ouluun. Arviointiryhmän maksimisäästö ei toteudu, koska valinnanvapautta käyttävien määrä ei jää kymmeneen prosenttiin.

Arviointiryhmän esityksessä Ouluun suuntautuvien osuus on arvioitu 10 ja 70 prosentin välille. Keinäsen mukaan aluevaltuuston päättämässä vaihtoehdossa on selkeästi varmemmat säästöt verrattuna arviointiryhmän esitykseen.

– Länsi-Pohjan lääkäreiden mukaan sisätautien vuodeosaston loppumisesta aiheutuu noin 2 400 potilaan siirtyminen muihin sairaaloihin. Arviointiryhmän esittämässä vaihtoehdossa se on arvioitu puolet pienemmäksi. Lisäksi ensihoitoyksiköiden määrä ja potilassiirtojen kustannukset on mitoitettu liian pieneksi, Keinänen sanoo.

Ojala-Niemelä kuitenkin luottaa virkavastuulla tehtyihin laskelmiin.

– Oulussa on erikoissairaanhoidon pisimpiä jonoja ja Rovaniemellä lyhimpiä. Uskon, että hoitoon pääsyn nopeus on ratkaisevaa, kun ihminen tarvitsee terveyspalveluja. Toki valinnanvapauden nojalla voi hakeutua hoitoon sinne, minne katsoo parhaaksi, hän sanoo.

Huolta myös potilasturvallisuudesta

Outi Keinäsen mielestä arviointimenettelyssä ei ole otettu riittävästi huomioon Lapin olosuhteita.

– Esimerkiksi Suomesta ei löydy yhtään toista vastaavaa suurteollisuusaluetta, jossa samalla väestöpohjalla henkeä pelastavan hoidon saanti on yli sadan kilometrin ja yli puolentoista tunnin päässä.

Laphan omat potilasturvallisuudesta vastaavat viranhaltijat ovat arvioineet, että arviointiryhmän esityksessä potilasturvallisuus on kaikkein heikoin esitetyistä vaihtoehdoista.

– Suurin riski aiheutuu siitä, että kriittisten potilaiden hoidon saanti viivästyy, Keinänen sanoo.