NIKOSIA EU-johtajat keskustelivat Kyproksen epävirallisessa huippukokouksessa ensi kertaa seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2035. Komissio teki esityksen kesällä.
Jäsenmailla on EU-budjetin teossa valta, koska rahat tulevat niiltä.
EU haluaa saada budjetin valmiiksi tänä vuonna, mikä olisi ihmeellistä. Helpompikaan asia ei yleensä valmistu etuajassa EU:ssa tai jäsenmaissa.
Ensi vuosi on vaalien supervuosi, minkä takia etenkin vahvan EU:n kannattajat haluaisivat budjetin kokoon ennen sitä.
Ranskan presidentinvaaleilla voi olla suuri merkitys koko EU:n tulevaisuudelle. Valtaan voi nousta laitaoikeistolaisen Kansallisen rintaman edustaja, jolle sopii heikko pienemmällä kassalla pärjäävä EU.
Vaaleja on myös Puolassa ja Suomessa. Puolassa laitaoikeisto voi hyvin tehdä paluun valtaan. Maassa on nyt ryhdytty spekuloimaan jopa EU:sta eroamisella.
Suomi on puoluegallupien perusteella liikkumassa toiseen suuntaan eli valtaan voi tulla SDP. Sosiaalidemokraatit ovat ajaneet EU:n niin sanottujen omien varojen kasvattamista toisin kuin monet muut puolueet.
Rahoituskehys pitää kaikkien maiden hyväksyä yksimielisesti.
Rekeä vetää kesään asti puheenjohtajamaa Kypros. Maan yksi edustaja tuskaili pari kuukautta sitten, että kukaan ei halua muuttaa mitään.
Velanmaksu alkaa
Komissio esitti budjetin kasvattamista 2 000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on 1 200 miljardia euroa.
Rahareikiä on entistä enemmän. EU alkaa lyhentää koronavelkaa, mihin kuluu 170 miljardia euroa. Lisäksi rahaa varataan puolustukseen ja kilpailukykyrahastoon, jotka ovat uusia painopisteitä. Ennestään isoja menoeriä ovat maatalous ja aluekehitys.
Budjetti on rahoitettu pääosin jäsenmaiden maksuilla. Jotta maksut eivät nousisi ainakaan kohtuuttomasti, komissio haluaa lisätä tuntuvasti omia varoja.
Omia varoja olisivat esimerkiksi elektroniikan hylkäämisestä ja tupakasta maksettavat verot. Yli sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekeviltä firmoilta kannettaisiin veroja. EU veisi jäsenmailta osan päästökaupan tuloista.
Etenkin nettomaksajat kuten Suomi ovat nihkeitä lisäämään maksujaan EU-kassaan. Omien varojen kasvattaminen vaikuttaa olevan yhtä vaikeaa.
Ruotsi pitää epäreiluna
Nettomaksaja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tylytti kokouksen alla toimittajille, että budjetin kasvattamiseen löytyy aina syitä etenkin, jos joku muu maksaa.
Ruotsi ei aio maksaa.
– Muutamat hyvin hoidetut taloudet kattavat järjettömän suuren osan EU-budjetista, Kristersson sanoi.
Suomi vastustaa menojen selvää lisäystä, vaikka haluaa kaiken mahdollisen tuen puolustukseen ja itärajalle.
– Pidän päivänselvänä, että budjetin koon pitää jonkin verran kasvaa ja meidän pitää hyväksyä se, Orpo sanoi kokouksen jälkeen.
Orpo sanoo videolla, ettei EU:n omien varojen lisääminen voi olla vain rahan siirtämistä pussista toiseen:
Suomen pitää kuitenkin saada rahaa takaisin, koska Suomella on erityisasema pitkän Venäjän-rajan takia. Suomi kärsii Orpon mukaan muuttuneesta Venäjästä ja sen hyökkäyssodasta kaikkein eniten.
Hänen mukaansa nyt on Suomen vuoro saada tukea, koska Suomi on tukenut aiemmin etelää.
Kaikki vetoavat yleensä johonkin. Esimerkiksi Italia voi huomauttaa maahanmuuton tuomasta paineesta.
Ukrainan mahdollista liittymistä unioniin ei budjetissa pohjusteta mitenkään. Se tosin romuttaisi koko budjetin.
Korjattu 26.4. klo 21.20 Ranskan presidentinvaalit, jutusssa luki aiemmin parlamenttivaalit.