Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo vähentää henkilöstöä noin sata ihmistä joka vuosi, useiden vuosien ajan.
Näin arvioi hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen Ylelle.
Syitä on kaksi: talouden tasapainottaminen ja teknologian käyttö.
Virolaisen mukaan henkilöstö vähenee pääosin eläköitymisen ja ostopalvelujen vähenemisen kautta, eikä irtisanomisia välttämättä tarvita. Tulevina vuosina alueella voi kuitenkin olla pula työntekijöistä, koska nuoria valmistuu alalle aiempaa vähemmän.
– Kyllä me jatkossakin rekrytoimme työvoimaa, mutta emme jokaisen poistuvan työntekijän kohdalla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on nykyisellään noin 8 000 työntekijää.
Henkilöstöstä aiheutuvat kulut ovat hyvinvointialueiden suurin menoerä.
Palveluita on opittava tuottamaan vähemmällä väellä
Alueen toimintaa vaikeuttaa Virolaisen mukaan säästöpaineiden lisäksi lisääntyvä palvelutarve.
– Meidän on opittava toimimaan siten, että tuotamme ja tarjoamme palveluita vähemmällä väellä.
Eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä on linjannut, että tulevan hallituksen on sopeutettava julkista taloutta jopa 11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mentäessä.
Virolaisen mukaan säästötavoitteet eivät voi olla näkymättä hyvinvointialueiden arjessa.
Ihmisiä korvataan teknologialla ja tekoälyllä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo hyödyntää teknologiaa, tekoälyä ja digipalveluita tehtävissä, joissa ne voivat korvata ihmistyötä. Myös etäpalvelut yleistyvät.
– Tavoitteena on, että palveluiden järjestämistapojen muutoksilla ja tehokkuuden parantamisella voidaan turvata tarvittavat palvelut. Jos muutoksia ei tehdä, tarjottavien palveluiden määrä vähenee huomattavasti, Virolainen selventää.
Hoidon hyöty arvioidaan tarkemmin
Hyvinvointialue arvioi jatkossa tarkemmin, mistä hoidosta ja palveluista on eniten hyötyä.
Tavoitteena on karsia palveluita, joista on vain vähän hyötyä, kuten tarpeeton lääkitys ja tarpeettomat toimenpiteet.
Yksittäisiä palveluita ei ole vielä päätetty poistaa, vaan päätöksiä tehdään sitä mukaa, kun tietoa kertyy lisää.
Esimerkiksi polven tähystyksiä tehtiin kymmenen vuotta sitten Suomessa kymmeniä tuhansia vuodessa, mutta nykyään niitä tehdään enää vähän.
– Se on ollut toimenpide, joka on vaatinut leikkaussaliolosuhteet ja leikkaussalihenkilöstön, ja siitä saatu hyöty on osoittautunut vähäiseksi, toteaa Virolainen.
Säästöjen määrä epävarma
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Sara Launio muistuttaa, että vaikka teknologia muuttaa terveydenhuoltoa, sen tuomien säästöjen määrää on vaikea arvioida.
Esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden hinnoittelu ratkaisee lopulta, saavutetaanko toimilla säästöjä.
Teknologia vaikuttaa esimerkiksi potilastietojen kirjaamiseen, hoidon tarpeen arviointiin ja yhteenvetojen laadintaan.
– Luotettavia arvioita säästöistä ei ole, Launio toteaa.
Launion mukaan hyvinvointialueiden on selvitettävä, mitkä palvelut tarjotaan lähipalveluina ja mitkä pitää keskittää.
Näin siksi, koska väestön ikääntyminen ja työvoiman saatavuus kehittyvät todennäköisesti hyvinvointialueilla eri tavoin.
Launio muistuttaa myös, että ihmisten kohtaaminen on tärkeä osa hoitoa.
– Vuorovaikutus hoitohenkilöstön kanssa vaikuttaa usein jo hoitotulokseen. On huolehdittava siitä, että teknologian käyttöönotto ei vie tätä merkityksellistä osaa hoidosta pois.
Palveluja keskitetään
Toimintoja keskitetään eri puolilla Suomea, erityisesti erikoissairaanhoidossa. Syynä ovat uudet hoitomenetelmät ja teknologiat, jotka vaativat suuria investointeja.
Virolainen vakuuttaa, että lähipalvelut ja päivystyspisteet säilyvät, mutta niiden palveluvalikoima vaihtelee.
– Henkilöstön vähentäminen on kansallinen trendi, Virolainen summaa.