Tampereella Härmälän ja Rantaperkiön alueen asukkaat ovat havainneet viime aikoina pihapiireissään aiempaa enemmän rottia.
Syyksi epäillään Tampereelta Pirkkalaan johtavaa ratikkatyömaata.
Rottien siirtyminen uusille reviireille rakennustyömaiden ja suurten kaivausten tieltä on tuttu ilmiö Pirkkalan tuholaistorjunnan toimitusjohtajalle Anu Tallgrenille.
– Yhtäkkiä naapurustoon on tullut rottaongelma, kun siellä on kaivettu vahingossa auki rottien reitit, ja ne ovat joutuneet etsimään uutta majapaikkaa.
Tampereen kaupungin terveydensuojelutarkastaja Matti Naukkarinen vahvistaa ilmiön. Hänen mukaansa samaa on voinut tapahtua myös aiempien ratikkalinjojen rakentamisen yhteydessä.
Toinen selitys voi olla vanhoissa tammissa
Härmälässä ja Rantaperkiössä ei olla rottaongelman kanssa yksin. Rottia esiintyy tasaisesti eri puolilla Tamperetta ja Pirkanmaata läpi vuoden, mutta eniten syksyisin ja talvisin.
Rottaongelmista on kertonut aiemmin muun muassa Aamulehti.
Härmälässä rottien määrään on tosin saattanut vaikuttaa myös alueen vanhat tammet, jotka tuottavat paljon tammenterhoja.
Matti Naukkarinen pitää mahdollisena, että rotat selviävät ravintorikkailla tammenterhoilla talven yli siinä missä metsähiiret ja oravat.
– Voi olla, että tämä on suosinut Härmälässä paikallista rottakantaa. Mutta tietysti voi olla, että ratikkalinjan rakentaminenkin ajaa niitä karkusalle, ja sitten niistä tulee paljon havaintoja.
Naapuruston yhteistyö on avainasemassa
Rottien torjunnassa yksi iso ongelma on se, että jos yhden talon pihapiiristä rotat saadaan häädettyä, siirtyvät ne varsin kerkeästi naapuriin.
Rotta on reviiritietoinen ja elää yhdyskunnissa, joten tieto uusista mahdollisuuksista leviää nopeasti.
Tallgrenin mielestä olisi tärkeää, että ihmiset puhaltaisivat rottien torjunnassa yhteen hiileen. Naapurusto voisi hankkia torjunnan koko kadun pätkälle. Näin saataisiin aikaan parempaa tulosta sekä säästöjä.
– Näin voima on suuremmassa joukossa ja koko alueen rotat saadaan helpommin pois.
Biojäteastia houkuttaa rottia
Tuholaistorjuja Anu Tallgren on nähnyt työssään usein samat ihmisten tekemät virheet. Rotta tarvitsee suojaa, ravintoa ja vettä. Näin ollen biojäteastia on iso riski, jos se on kiinni rakennuksessa.
Biojäteastioiden ohella myös roskakatokset, maapeitteinen kasvillisuus rakennusten lähellä sekä erilaiset kasat tarjoavat rotille hyvää suojaa.
Hoitamaton pihapiiri, jossa satoa tuottavien puiden hedelmät ovat jääneet maahan, ja poimimattomat marjapensaat ovat rottien paratiisi.
– Mitä siistimpi piha, sitä huonommin rotta siinä viihtyy, Anu Tallgren korostaa.
Riistakamerat paljastavat kulkureitit
Tuholaistorjuja käyttää työssään moderneja menetelmiä.
Aina kun rottatorjunta aloitetaan, kiinnitetään johonkin kohtaan tonttia riistakamera. Torjunnassa hyödynnetään myös lämpökameraa, jos rottien pelätään pesivän talojen rakenteissa.
Rotat ovat yöeläimiä ja käyttävät varsin usein samaa reittiä, joten kamera on niiden havaitsemiseksi välttämätön. Mikäli rottia havaitsee alueella myös päiväsaikaan, on kanta yleensä päässyt jo hyvin suureksi.
Loukkuja ei jätetä koskaan avoimesti ympäristöön, vaan ne sijoitetaan tunneliasemiin, etteivät esimerkiksi kissat tai muut lemmikkieläimet pääse loukkaamaan niissä itseään.
Loukut voivat olla vaarallisia luonnonvaraisille
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen luonnonvaraisten koordinaattori Karo Hult muistuttaa, että kaupasta ostetut rotanloukut voivat kuitenkin olla huolimattomasti käytettyinä vaarallisia muille eläimille.
Hän on vuosien aikana nähnyt useita tapauksia, joissa siilit ovat menettäneet jalkansa tai murtaneet leukansa rotanloukuissa.
Hult korostaa, että loukkujen sijoittamisessa pitäisi huomioida eri eläinten käyttäytyminen. Esimerkiksi rotta kiipeää, mutta siili ei.
– Loukun asettaminen jonnekin muualle kuin maahan on jo puolivoittoa sen suhteen.