Keski-Suomen hyvinvointialueen uusi johtaja Piia Vuorela haluaa poistaa turhia tai hyödyttömiä hoitoja ja palveluita.
Esimerkiksi osa polvileikkauksista on tarpeettomia tai uusimpien tutkimusten mukaan jopa haitallisia. Monessa tapauksessa fysioterapia on leikkausta parempi vaihtoehto.
Keski-Suomessa on säästetty yhden sairaanhoitajan vuotuisten työtuntien verran aikaa kännykkäsovelluksen avulla. Asiakas kirjaa esimerkiksi verenpaineensa sovellukseen paperilomakkeen sijaan.
Sovelluksella on lähes 10 000 käyttäjää. Se on Vuorelan mukaan loistava esimerkki turhien työvaiheiden poistosta eli hukkajahdista.
Piia Vuorela kertoo esimerkkejä siitä, mitä ”hukka” tarkoittaa.
Vuorela aloittaa kuuden vuoden johtajapestinsä tilanteessa, jossa hyvinvointialueen talous on kurjassa jamassa, ja alue on joutunut valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.
Viime kesänä aloitettu arvointimenettely päättyy lähiviikkoina. Hyvinvointialue saa loppuraportissa suosituksia toimenpiteiksi. Raportin sisältö julkaistaan vasta, kun se on allekirjoitettu.
Jo nyt hyvinvointialue on tehnyt kipeitä säästöpäätöksiä esimerkiksi maakunnan reuna-alueilla tarjottaviin palveluihin.
91-vuotias Mikko Siekkinen lähetti huhtikuussa synkkiä terveisiä hyvinvointialueelle mielenosoituksessa, jossa pihtiputaalaiset purkivat pettymystään säästöpäätöksiin.
Päätökset ovat Vuorelan mukaan olleet oikeita. Palveluverkkoa on hänen mukaansa ollut pakko muuttaa, jotta rahat saadaan riittämään.
– Täällä on loistavat suunnitelmat, nyt niitä täytyy vain systemaattisesti toimeenpanna.
Alkuvuoden talousluvut näyttävät Vuorelan mukaan jo lupaavilta. Hän uskoo, että vaikeasta tilanteesta selvitään, ja hyvinvointialue saa pitää itsenäisyytensä.
– Haluamme olla oman taloutemme kuskin paikalla. Emme halua, että päätösvalta kaventuu tai katoaa kokonaan.
Alijäämäisen talouden vuoksi hyvinvointialue on joutunut nostamaan lyhytaikaista lainaa muun muassa palkkojen ja laskujen maksua varten.
Vuoden 2025 lopussa lainaa oli 150 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia hyvinvointialueen vuotuisista menoista.
Toimialajohtaja Lasse Leppä kertoo, että tavoitteena on vähentää lyhytaikaisen lainan määrää sitä mukaa, kun hyvinvointialueen talous kääntyy ylijäämäiseksi. Tällä hetkellä lyhytaikaista lainaa on noin sata miljoonaa euroa.
– Jatkossa hyväksyttävä taso on joitakin kymmeniä miljoonia euroja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi, Leppä linjaa.
Hyvinvointialue haki valtioneuvostolta lisärahoitusta tälle vuodella noin 46 miljoonaa euroa, mutta turhaan. Aluehallitus hakee päätökseen oikaisua.
”Henkilöstö on oman työnsä paras asiantuntija”
Hukkajahdin lisäksi Vuorela korostaa prosessien tehostamista eli oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan.
– Tehokkuus on kauneutta.
Hukkajahti ja prosessien tehostaminen liittyvät lean-johtamiseen. Sen tavoitteena on säästöjen lisäksi entistä nopeampi ja laadukkaampi toiminta sekä työhyvinvointi.
Palveluverkkopäätösten yhteydessä hyvinvointialuetta on arvosteltu siitä, ettei henkilöstöä ole kuultu muutosten suunnittelussa.
Vuorela korostaa, että henkilöstö on oman työnsä paras asiantuntija. Uusi johtaja lupaa, että työyhteisöillä on tuki tarttua oman yksikön kehittämistarpeisiin.
Hän uskoo yhdessä tekemiseen ja myönteisyyteen.
– Positiivisuus auttaa keksimään ratkaisuja. Se ruokkii uskoa tulevaisuuteen ja innovointia.
Henkilöstön luottamus ansaitaan Piia Vuorelan mukaan läpinäkyvyydellä.
Korjaus 7.5. klo 8.45: Muutettu pääkuvan kuvatekstiä. Piia Vuorela on toiminut aiemmin (2021) Vantaa-Kerava hyvinvointialueen soteuudistuksen hallintoylilääkärinä, ei varsinaisen hyvinvointialueen palveluksessa, kuten tekstissä aiemmin luki.