Tampereella maksuhäiriömerkinnän saaneen nuoren voi olla tulevaisuudessa entistä vaikeampaa löytää asuntoa.
Toiminnanjohtaja Mikko Malkamäki on Tampereen seudun nuorisoasunnot ry:n ainoa työntekijä. STEA-avustus on tähän asti mahdollistanut hänen palkkaamisensa.
Jos ministeriöstä ei tipu rahoitusta seuraavalle vuodelle, Malkamäki ei voi enää jatkaa tehtävässään. Silloin myös alle 30-vuotiaille nuorille asuntoja vuokraavan yhdistyksen toiminta loppuu kokonaan.
Samaa viestiä kuullaan nyt monista pienistä järjestöistä ympäri Suomen.
Toimijat ovat huolissaan siitä, mitä haavoittuvaisessa asemassa oleville ihmisille tapahtuu, jos matalan kynnyksen palveluita ei pystytä enää tarjoamaan.
Hallitus päätti viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön yleishyödyllisille järjestöille jakamaan rahoitukseen ensi vuodelle tehtävästä 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta.
Järjestöt tekevät muun muassa mielenterveys- ja päihdetyötä, järjestävät päivätoimintaa ja vertaistukiryhmiä sekä antavat neuvontaa.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön (SOSTE) mukaan Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Vuonna 2024 STEA-avustuksella työskenteli järjestöissä 8 792 työntekijää.
Tukea asumiseen ei enää saa
Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen on isoissa kaupungeissa jo nyt hankalaa.
Valitettavan monella nuorella on myös luottohäiriömerkintä, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään, Malkamäki kertoo.
– Olemme yksi harvoja vuokranantajia, joilla merkintä ei estä asunnon saamista. Meille tulevista asuntohakemuksista tällä hetkellä noin 80 prosenttia on luottotiedottomien nuorten hakemuksia.
Asumisen lisäksi Malkamäki auttaa tamperelaisia nuoria myös muissa arjen pulmissa.
Pahimmillaan toiminnan loppuminen voi lisätä asunnottomuutta ja ajaa haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria entistä ahtaammalle, Malkamäki sanoo.
Jos matalan kynnyksen apua ei ole asukkaille tarjolla enää samaan malliin, jatkossa yhdistyksen pitää miettiä asukasvalintoja entistä tarkemmin.
– Voi olla, että asunnottomia ei asuteta enää niin paljon, ja että vuokraustoiminta muuttuu enemmän niin sanotusti elämässä hyvin pärjäävien nuorten toiminnaksi, miettii Mikko Malkamäki.
Turvakotien tulevaisuus epävarma
Leikkuri voi osua myös väkivaltatyön avopalveluihin.
Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n turvakotipalvelujen päällikkö Milka Suuniittu-Sakari kertoo Ylelle, että avopalveluita täytyy alkaa ajaa alas, jos STEA-avustus lakkaa. Silloin rahat eivät enää riitä työntekijöiden palkkaamiseen.
– Vielä emme tiedä, mihin leikkaukset kohdentuvat. Mutta ei meillä oikein ole mitään, mistä leikata. Palvelut yksinkertaisesti loppuvat, jos rahoitusta lasketaan ja mitään korvaavaa ei tule tilalle.
Jos esimerkiksi väkivallan ennaltaehkäisyyn keskittyvät palvelut joudutaan lakkauttamaan, se näkyy myös turvakotien asukkaiden tilanteessa.
Suuniittu-Sakarin mukaan kyse on lyhytnäköisestä taloudenpidosta, sillä turvakotipalvelut tulevat ennaltaehkäisyä kalliimmiksi.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikat nurin
Ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä tarjoavat järjestöt ovat niin ikään vaikeuksissa.
Tampereella pitkään toimineen mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toiminta on rahoitettu lähes kokonaan STEA-avustuksella, joten leikkausten vaikutus on suora ja välitön, sanoo toiminnanjohtaja Anu-Susanna Kallio.
– Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävän yhdistyksen toiminta joudutaan lopettamaan kokonaan.
Samankaltainen tilanne on myös Naistenkartanon Tampereen toimipisteellä, jonka palkkalistoilla oli aiemmin kolme työntekijää.
Nyt arkea pyörittää enää yksi osa-aikainen asiakaskoordinaattori Saija Savolainen. Jos avustukset loppuvat, myös Savolainen saa todennäköisesti lähteä.
Jo nyt toiminnan jatkuminen yhden työntekijän voimin on vaakalaudalla, eikä kaikkeen riitä enää samalla tavalla resursseja.
– Esimerkiksi nuorten naisten työuupumus ja työssä jaksamisen haasteet ovat todella isoja ongelmia yhteiskunnassa. Jos emme pääse tukemaan ja auttamaan heitä jo uupumuksen alkuvaiheessa, se tarkoittaa sitä, että pidemmällä tähtäimellä haasteita tulee olemaan vieläkin enemmän.
Videolla Saija Savolainen kertoo olevansa huolissaan siitä, mitä tapahtuu toiminnassa mukana oleville naisille, jos toimipiste Tampereella joudutaan sulkemaan.
Omaishoitajat ja ikäihmiset pulassa
Säästöt pakottavat myös omaishoitajien yhdistykset vähentämään palveluitaan.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimivalla Lakeuden Omaishoitajat ry:llä oli vielä muutama vuosi sitten neljä työntekijää, ja nyt heitä on enää kaksi.
Tämän lisäksi suuri joukko muistisairaita ja heidän läheisiään voi jäädä ilman vertaistukea. Kouvolan seudun muisti ry on saanut vuosittain STEA-avustusta, jonka turvin se on järjestänyt toimintaa kaikissa Kymenlaakson kunnissa.
Merkittävät leikkaukset johtaisivat siihen, että esimerkiksi vertaistukiryhmiä järjestettäisiin nykyistä vähemmän.
Yhdistyksen mukaan julkisella sektorilla ei ole tarjota vastaavaa psykososiaalista tukea muistisairaille.
Videolla muistisairaat ja heidän läheisensä kertovat vertaisryhmien merkityksestä:
Muokkaus 28.4.2026 kello 20.24: Jutussa luki aiemmin, että leikkuri voi osua myös turvakoteihin. Täsmennetty, että se voi osua väkivaltatyön avopalveluihin. Mahdollinen palveluleikkaus näkyy myös turvakotien asukkaiden tilanteessa, ei turvakodeissa, kuten jutussa ensin kerrottiin.