Suomalaisten usko omaan ja julkiseen talouteen on heikkoa.
Tilastokeskus kertoi tänään maanantaina kuluttajien mielialojen laskeneen huhtikuussa entisestään. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat olleet laskussa koko kuluneen vuoden ajan. Vielä marraskuussa näytti huomattavasti valoisammalta.
Syyt uskon puutteeseen ovat kulutustutkimuksen professori Terhi-Anna Wilskan mukaan ilmeiset.
– Näkisin, että se liittyy aika paljon Yhdysvaltain, Iranin ja Israelin sotaan.
Sodan seurauksena hintojen pelätään nousevan yleisesti. Öljyn ja bensiinin hinta on jo noussut, samoin asuntolainan korot ovat kallistuneet. Öljyn hinnan nousun ennustetaan vaikuttavan tulevaisuudessa myös ruuan hintaan.
– Mediassa näkymät ovat ihan hirveän pessimistisiä, Wilska sanoo.
Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro vakuutusyhtiö Lähitapiolasta tukee Wilskan näkemystä. Vakuutusyhtiön tekemien kyselyjen mukaan suomalaiset reagoivat herkästi maailman tapahtumiin.
– Esimerkiksi vuosi sitten tullit olivat meidän kyselyssä suurin syy sille, miksi ihmiset oli huolissaan omasta tai Suomen taloudesta.
Nummiaro olettaa, että nyt Iranin sota heikentänyt luottamusta.
Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt.
Professori: Ihmisten varovaisuus on ymmärrettävää
Luottamusta heiluttelevat myös Suomen sisäiset tapahtumat.
Ihmisten mieliin ovat vaikuttaneet professori Wilskan arvion mukaan myös viimeaikojen kannanotot julkisen talouden tulevaisuudesta.
– Valtiovarainministeriön budjettipäällikön kommenteista lähtenyt laaja keskustelu, jossa tulevaisuus nähdään synkkänä, vaikuttaa, hän arvioi.
Wilska viittaa Mika Niemelän viimeaikaisiin ulostuloihin. Budjettipäällikkö totesi Ylen haastattelussa, että tulevien vuosien sopeutustarpeen olevan niin suuri, että koko hyvinvointivaltion palvelulupaus pitää miettiä uusiksi.
Wilska jatkaa samaan hengenvetoon, että myös hallituksen pitämän kehysriihen viesti kertoi taloudellisesta synkästä tulevaisuudesta. Tuleville hallituksille voi olla tiedossa jopa yli 10 miljardin euron remontti julkiseen talouteen.
Ihmisten varovaisuus kuluttaa ja tehdä suuria hankintoja on kulutustutkija Wilskan mielestä ymmärrettävää.
Lähitapiolan Hannu Nummiaro taas nostaa esille työttömyyden pelon. Suomen työttömyysluvut ovat Euroopan korkeimpia.
– Silloin ihmiset ovat varovaisia ja mieluummin säästävät, jotta on puskureita, jos työttömyys tulee omalle kohdalle, Nummiaro sanoo.
Talouskasvun on ennustettu hidastuvat Iranin sodan seuraksena. Silloin myös uutta työtä syntyy odotettua hitaammin.
Hallituksen toimet ovat verrattain pieniä
Paljon pitäisi muuttua, jotta kuluttajien luottamus palautuisi.
Terhi-Anna Wilska uskoo, että vallan keskiössä olevilla poliittisilla päättäjillä, etenkin hallituksella, olisi mahdollisuus vaikuttaa.
– Ehkä heiltä pitäisi tulla päätöksiä tai analyysejä, jotka eivät olisi niin ehkä leikkauspainotteisia, Wilska sanoo.
Wilskan mukaan viime vuosien julkisten menojen leikkaukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti kuluttajien luottamuksen laskuun.
Hallituksen kevään kehysriihi toi joitain uusia tukia, joilla voi olettaa olevan vaikutusta ihmisten kuluttamiseen. Verovähennykset kotitaloustöistä ja remonteista sekä korjausrakentamisen tuki voivat kannustaa kuluttamaan lisää.
Kuluttamiseen kannustavat tuet ovat professori Wilskan mielestä kuitenkin verrattain pieniä.
– Ne näyttävät hieman piiperrykseltä kuluttajille keskimäärin, kun toteutetut leikkaukset ovat olleet isoja.
Kuluttajien mielialoja ja uskoa tulevaan nostaisi hänen mukaansa varmasti myös Iranin sodan päättyminen.