WASHINGTON Täällähän on tiukempi turvatarkastus kuin Valkoisessa talossa, hämmästelin mielessäni, kun odotin tavaroitani smokkiin pukeutuneena läpivalaisulaitteella Hilton-hotellin aulassa viime lauantai-iltana.
Hotellin aulan punaiselle matolle pääsi kyllä vapaasti, mutta kellarikerroksen juhlasaliin johtavalla käytävällä kaikki käytiin läpi lompakon sisältöä myöten. Kirjeenvaihtajajärjestön vuosijuhlaan ei haluttu mitään epäilyttävää.
Juhlasalin ovella tajusin, kuinka valtavasta tilaisuudesta oli kyse. Saliin oli tehty juhlakattaus peräti 258 pöytään.
Oma pöytäni oli onnekseni aivan sisäänkäynnin vieressä. Ilokseni huomasin, että pöydästäni oli suora näkymä presidentin pöytään.
– Lähdetään kiertelemään! Kaikki ovat paikalla, ehdotti pöydässäni istunut saksalainen kollega.
Juhlasaliin oli pakkautunut 2 500 ihmistä. Toimittajia, lobbareita ja poliitikkoja. Tärkeimpinä presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa ydinjoukko. Kaikki me toimittajat jahtasimme heitä ennen ohjelman alkua.
Valkoisen talon kirjeenvaihtajien järjestön (WHCA) vuosijuhla on ollut jo vuosikymmenien ajan Washingtonin tärkein verkostoitumistapahtuma. Tällä kertaa myös itse Trump oli ilmoittanut saapuvansa paikalle.
Työnnyin siis juhlapuvuissaan seisoskelevaan väkijoukkoon kollegani vanavedessä.
Ensimmäisenä vastaan tuli CNN:n legendaarinen uutisankkuri Wolf Blitzer, 78.
– Hauskaa iltaa sinulle, Blitzer sanoi. Hän halusi vielä piipahtaa salin ulkopuolella.
Järjestäjät patistelivat vieraita pöytiin istumaan, mutta kaikki yrittivät sanoa juhlaväen joukossa lipuneille Yhdysvaltain hallituksen ministereille vielä jonkin yhden tärkeän sanan.
Sohaisin tungoksessa ruotsalaisen kollegan viinilasia, ja valkoviiniä roiskui iltapuvulle.
Pahoittelin parhaani mukaan ja lupasin kustantaa kuivapesun. Parempi nyt vain päästä takaisin omalle paikalle.
Toivottavasti ei tapahdu mitään dramaattisempaa, naureskelimme.
Trump asteli viimein huoneeseen torvien soidessa, ja nousimme ylös Yhdysvaltain kansallislaulun ajaksi. Sitten saimme burratasalaattia alkupalaksi.
Katso videolta salin tunnelmia juuri ennen ammuskelua:
Pöytäkeskustelu sujui mukavasti, kun pääsin kertomaan suomalaisesta saunakulttuurista.
Vieressäni istunut amerikkalainen kertoi käyneensä Löylyssä Helsingissä.
– Tampereelta löytyy paljon parem—
PAM! PAM! PAM! PAM! PAM! PAM! PAM!
Kovat äänet kuuluivat käytävältä. Juhlasalin ovet olivat yhä auki, ja käänsin pääni niiden suuntaan. Mitään ei näkynyt.
– That's a gun! pöytäseureeni amerikkalaistoimittaja huusi.
– Get down!
Heittäydyin lattialle tuolini taakse. Etenkin nuoret amerikkalaiset olivat etevämpiä, he olivat pöytäliinojen alla sekunneissa.
Minulla nousivat armeijamuistot mieleen ja ajattelin, että rynnäkkökivääri tuo ei ollut, mutta kunnon pistooli ainakin.
Laukaukset loppuivat. Oliko joku ampunut sisään saliin? Otin kännykän käteeni ja aloin kuvata Trumpin pöydän suuntaan.
Huomasin, että presidenttiä kuljetettiin kulissien taakse. Hän näytti olevan kunnossa. Samassa sali täyttyi salaisen palvelun agenteista.
Juhlasalin ovet olivat nyt kiinni. Tuijottelimme pöytäseurueemme kanssa lattialla toisiamme ja päädyimme hiljalleen sanattomaan sopimukseen, että vaara oli ohi.
– Tervetuloa Amerikkaan, minut ylös auttanut amerikkalaismies sanoi.
Äänessä oli itseironiaa ja häpeää. Repesimme nauruun ja joimme viinilasimme tyhjiksi.
Pelon hetket olivat ohi. Tajusimme siinä, että meidän pitää alkaa töihin.
– Emme taida syödä illallista, amerikkalainen totesi.
Katso videolta salin tunnelmia välittömästi laukausten jälkeen:
Tunnelma oli sekava seuraavien minuuttien ajan. Kukaan ei tiedottanut, mitä juuri oli tapahtunut tai mitä meidän juhlavieraiden pitäisi nyt tehdä.
Kännyköiden mobiilidata ei toiminut, koska olimme syvällä maan alla.
Monet olivat yhä silminnähden järkyttyneitä, mutta moni myös nauroi epäuskoisesti tilanteelle. Parituhatta toimittajaa oli samassa huoneessa, eikä kukaan päässyt kertomaan uutista.
Lopulta wifi-yhteyden nimi ja salasana alkoivat kiertää pöydästä pöytään. Salasana oli MOREWINE. Hetken aikaa kuulosti siltä kuin kaikki olisivat puhjenneet pyytämään lisää viiniä yhtä aikaa.
Kaikki alkoivat lähettää kuvaamiaan videoita, ja wifi tukkeutui. Viestisovellukset toimivat jokseenkin.
Svenska Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Josefin Flemmich oli lähettänyt minulle huolestuneen viestin kotoaan kaksi minuuttia laukausten jälkeen. Sain kännykkääni verkkoyhteyden noin 15 minuuttia myöhemmin ja vastasin hänelle.
Tässä vaiheessa huoneessa kiersi väärä huhu, että ampujan olisi vahvistettu kuolleen. Kymmenet toimittajat ryntäsivät salin suljettua ovea vartioineen miehen luo kysymään, oliko ampuja todella kuollut.
– Onko hänen ruumiinsa siellä takana?
– Näitkö itse mitään?
– Milloin ovi voidaan avata?
– Onko siellä verta?
Mies ei puhua pukahtanut. Sen sijaan Trump viestitti, että ampuja oli pidätetty. Trump myös ilmoitti haluavansa gaalan jatkuvan.
Moni istui takaisin paikoilleen ja ryhtyi nyt oikeasti pyytämään lisää viiniä.
Hetken päästä Trump kirjoitti uudestaan, että salaisen palvelun ohjeistuksen mukaisesti hän palaa Valkoiselle talolle. Gaala peruttiin lopullisesti.
– Presidentti pitää tiedotustilaisuuden Valkoisella talolla puolen tunnin kuluttua, WHCA:n puheenjohtaja Weijia Jiang kertoi.
Yleisö ratkesi nauruun.
– Tämä ei ollut vitsi, Jiang sanoi.
Millä ihmeellä ehtisimme Valkoiselle talolle puolessa tunnissa?
Siinä samassa toimittajien sopulilauma juoksi kohti juuri avattuja ovia. Poliisi huusi, että älkää nyt vielä tämän kaiken jälkeen talloko toisianne.
Aiemmin kättelemäni Wolf Blitzer oli jo käytävällä kertomassa CNN:n suorassa lähetyksessä, kuinka ampuja oli juossut hänen ohitseen vain muutaman metrin päästä. Viime hetken piipahdus vessassa teki hänestä silminnäkijän.
Ulkona huomasin, että autoliikenne oli täysin tukossa. Juoksin korttelin päähän ja nappasin sähköpotkulaudan. Huristelin sillä autojen ohi.
Saavuin Valkoisen talon lehdistöhuoneeseen minuuttia ennen kuin Trump saapui lähipiirinsä kanssa kertomaan ensitiedot epäillystä.
Tuon yhden illan ajan Trump puhui lehdistöstä kauniimmin kuin koskaan. Hän kehui kirjeenvaihtajien järjestön toimintaa ja vannoi, että gaala järjestetään uudestaan.
– Näen täällä niin upeita smokkeja ja mekkoja, Trump sanoi.
Toimittajat jäivät Valkoiseen taloon kirjoittamaan juttujaan pikkutunneille asti. Lehdistöhuoneen vessajonossa monet päivittelivät, että myös jatkot taidettiin perua.
Myöhemmin kuulimme, että yhteensä runsaat parituhatta hummeria ja pihviä oli pakastettu ja lahjoitettu naisten ja lasten turvakoteihin.