Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä haluaa vähentää perusopetuksen oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä opetussuunnitelmassa.
Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään. Sen mukaan esimerkiksi Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärälle asetetut tavoitteet nähdään ”liian laajoina ja vaativina”.
Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori hallitsee vähimmäistason perustaidot.
Oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja vähimmäisosaamisen kriteerit työryhmä haluaa määritellä uudelleen ja selkeyttää vuosiluokittain.
– Kaikentasoisten oppilaiden taidot ovat huonontuneet koulussa niin lukutaidossa kuin matikassa, sekä Pisa-tutkimuksessa että muissa oppimistulosarvioinneissa. Heikosti osaavien taso on heikentynyt eniten, mutta kaikkien osaaminen on tippunut, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.
Suomalaisten oppilaiden osaamistaso lukutaidossa ja matematiikassa on heikentynyt jo 20 vuoden ajan. Samalla heikoimmin osaavien oppilaiden osuus on kasvanut ja huippuosaajien määrä vähentynyt.
Tähän auttaisi Pirhosen mukaan tavoitteiden ja sisältöjen vähentäminen ja selkiyttäminen.
– Niitä pitää olla selvästi vähemmän, että oppilaatkin tietävät, mitä pitää osata ja opettajat kykenevät opettamaan ja arvioimaan niitä tasapuolisesti, Pirhonen sanoo.
Tavoite liittyy hallitusohjelmassa olevaan perusopetuksen osaamistakuuseen.
Osaamistakuu tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä sekä sen saavuttamista, kun peruskoulussa edetään vuosiluokalta seuraavalle.
Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yhden tai useamman oppiaineen tavoitteita ja hänen suorituksensa on hylätty, hän jäisi luokalle. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on aiemmin linjannut, että yksikin hylätty arvosana voisi jatkossa riittää luokalle jäämiseen.
– Kaikki oppilaat eivät hallitse riittäviä perustietoja ja -taitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, Pirhonen sanoo.
Raportin mukaan opettajat kokevat opetussuunnitelman ”tulkinnanvaraiseksi ja osin kuormittavaksi erityisesti arvioinnin ja laaja-alaisten tavoitteiden soveltamisessa”.
Opetussuunnitelman perusteet sisältäisivät jatkossa valtakunnallisesti yhteiset osat ja paikallisesti päätettävät osat.
Perustaidot osaamisen ytimeen
Työryhmä korostaa, että lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka muodostavat koko oppimisen perustan.
Oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa tulee vahvistaa lisäämällä konkreettisesti lukemisen määrää. Oppilaiden osaamisen vaatimustasoa tulee myös ylläpitää ”vahvistamalla oppilaiden sinnikkyyttä ja ponnistelua”, työryhmän raportissa todetaan.
– Lasten ja nuorten erilaiset oppimisvalmiudet, motivaation puute ja hyvinvoinnin heikkeneminen eivät ole pelkästään koulusta johtuvia tai koulussa ratkaistavia tekijöitä, Pirhonen sanoo.
Suomessa koulut saavat vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä vaatii myös lisää rahaa perusopetukseen. Työryhmän mukaan perusopetuksen rahoituksen varmistaminen on edellytys oppimistulosten nostamiseksi.
Useassa Euroopan maassa perusopetukseen käytettävää rahoitusta on lisätty merkittävästi vuodesta 2015 lähtien.
Suomessa rahoitus ei ole kehittynyt samalla tavalla. Perusopetuksen rahoitus on Suomessa OECD-maiden keskitasoa, mutta jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Samaan aikaan opetuksen rahoitustarve on kuitenkin työryhmän mukaan kasvanut merkittävästi. Kustannuksia lisäävät muun muassa kasvavat kiinteistömenot ja kuljetuskustannukset sekä oppilaiden erilaiset tuen tarpeet ja vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu.
Lasten koko muu elämä vaikuttaa kouluun
Oppilaiden oppimista tukevat ratkaisut eivät rajoitu kouluun, työryhmä muistuttaa.
Kodin ja koulun yhteistyötä on sen mukaan kehitettävä niin, että kaikilla huoltajilla on todelliset mahdollisuudet tukea lapsensa koulunkäyntiä taustasta, kielestä tai elämäntilanteesta riippumatta.
Erityisesti lukemisen tukeminen ja koulumotivaation vahvistaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa.
– Lasten ja nuorten elämässä on monenlaista tekijää, jotka vaikuttavat: oppimisvalmiudet, hyvinvointi, mediamaailmamme, somet ja muut. Kyllähän me aika paljon kilpaillaan siitä, että mistä lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita ja mihin käyttävät aikaansa. Tämä on paljon monimutkaisempi ongelma, kuin joku saattaisi kuvitella, Pirhonen sanoo.
”Kaikki politiikkatoimet, jotka heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa vaikuttavat suoraan koulujen toimintaympäristöihin, lasten oppimisedellytyksiin ja tätä kautta oppimistuloksiin”, raportissa todetaan.
Pääosa työryhmän ehdotuksista on tarkoitettu toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella, osassa toimenpiteitä työ on käynnistetty jo kuluvalla hallituskaudella.
Muokkaus 4.5. klo 10.30: Jutun otsikkoa päivitetty. Otsikosta saattoi saada käsityksen, että kaikki pääsevät jatkossa läpi peruskoulusta. Todellisuudessa luokalle jätetään aiempaa herkemmin.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.