Julkisuuteen päätyneet uutiset pohjoisen rekikoirien huonosta kohtelusta saattavat olla vain jäävuoren huippu.
Lukuisat entiset rekikoiratarhojen työntekijät ja asiakkaat ovat lähettäneet Suomen eläinsuojeluyhdistys SEYlle kuvaamiaan videoita ja kuvia valjakkobisneksessä olevista koirista, jotka voivat todella huonosti.
– Pahimmassa tapauksessa meidän tiedossa on tapauksia, että koirat kohtaavat ihan väkivaltaa, kertoo SEYn viestinnän asiantuntija Pi Mäkilä.
Ylen saamat kuvat ja videot paljastavat kuinka monin tavoin matkailubisneksessä hyödynnettäviä koiria kohdellaan kaltoin. Mäkilän mukaan ongelmien laajuus yllätti jopa heidät.
Katso kuvat klikkaamalla. Lisää kuvia jutussa myöhemmin.
Kuvamateriaalia on kertynyt useilta kymmeniltä tarhoilta eli kyse ei ole yksittäistapauksista. Kyseisten yritysten nimet ovat Ylen tiedossa.
Yle ei ole voinut varmistua kuvien alkuperästä, mutta valvontaeläinlääkäreiden mukaan vastaavia asioita tapahtuu Lapissa.
SEY: Hätähuuto koirien puolesta
Mäkilän mukaan yhdistys koki lukuisten eri puolilta tulleiden yhteydenottojen olevan hätähuuto koirien puolesta.
– Työntekijät ovat olleet huolissaan ja järkyttyneitä siitä, että he ovat yrittäneet hankkia apua, mutta asialle ei ole tehty riittävästi, tai heitä ei ole uskottu. Tuntui, että meidän oli pakko reagoida asiaan.
Ylen SEYltä saamissa kuvissa ja videoilla näkyy kuolleita, vertavuotavia sekä pahasti loukkaantuneita koiria, joista osa ei pysty kävelemään. Joukossa on myös selvästi nälkiintyneitä koiria.
SEYn mukaan työntekijät olisivat halunneet esimerkiksi viedä koiria eläinlääkäriin, mutta tätä ei oltu sallittu.
Laiminlyöntejä viranomaisten tiedossa
SEYn mukaan yksi yleinen ongelma on, että koirat palelevat liian lyhyen turkin vuoksi. Koirilla ei välttämättä ole kunnollisia koppeja tai ne viettävät suurimman osan elämästään ketjussa tai häkissä.
Yhdellä videolla näkyy, kuinka useat koirat viettävät aikaansa ketjuissa talvisesongin ulkopuolella ilman vettä.
Katso kuvat klikkaamalla.
Lapin poliisilla on tällä hetkellä tutkittavana muutamia koiravaljakkoyrityksiin liittyviä juttuja.
– Lukumääräisesti juttuja ei ole paljon, mutta yksittäiset jutut saattavat olla laajoja ja melko työläitä kokonaisuuksia, kertoo rikosylikomisario Pälvi Suokas.
Eläinten hyvinvoinnin lisäksi poliisi tarkastelee tutkittavissa jutuissa myös koiravaljakkoyritysten työntekijöiden olosuhteita ja ulkomaalaisten työntekijöiden maassaolon edellytyksiä.
SEY: Lisää lainsäädäntöä alalle
SEY penää laajasti toimia, jotta turistibisneksessä toimivien koirien kaltoinkohtelu saadaan loppumaan. Yhdistys toivoisi, että alaa valvottaisiin esimerkiksi lisenssillä.
– Nyt tilanne on se, että kuka vaan voi ostaa satoja koiria ja perustaa huskytarhan, Mäkilä toteaa.
Yhdistys toivoo myös nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä, joka varmistaisi, että alalla toimivilla on osaamista koirista ja koirien pito-olosuhteisiin tulisi parannuksia. Laki voisi SEYn mukaan jopa määritellä kuinka monta tuntia vuorokaudessa koira saa tehdä vetotyötä.
Rekikoirien täytyisi myös soveltua työhön, Mäkilä sanoo. Yhdistyksen tietoon on tullut tapauksia, joissa koiria ei ole koulutettu vetämiseen, mutta ne on silti valjastettu reen eteen ja annettu turisteille ohjastettaviksi.
Ruokavirastolla on puolestaan suunnitelmissa lisätä kansainvälistä yhteistyötä viranomaisten kesken, jotta väärin toimivat yritykset saadaan kuriin.
– Tiedämme rekikoira-alalla sellaistakin ilmiötä, että jos puutteellisesti toimiva yrittäjä joutuu viranomaisten valvonnan kohteeksi, he saattavat poistua nopeastikin maasta ja jatkaa toimintaa valtakunnan rajan toisella puolella, Ruokaviraston valtioneläinlääkäri Aino-Maija Palosaari kertoo.
Vastuullisia yrityksiä on vaikea tunnistaa
Videoita ja kuvia saatuaan SEY alkoi tutkia rekikoira-alan ongelmia. Se julkaisi aiheesta sivuillaan ja laati turisteja varten vinkkejä valjakkoretken valitsemiseen.
– Lähes jokaisessa paikassa, mitä olemme tarkastelleet, on ollut jonkinlaisia puutteita. Räikeitä tapauksia on onneksi pienempi määrä tullut meidän tietoon, mutta niitäkin on kymmeniä, Pi Mäkilä kertoo.
Entiset läänineläinlääkärit ovat muuttuneet vuodenvaihteessa Ruokaviraston valtioneläinlääkäreiksi. Tämän vuoksi kokonaiskuva rekikoira-alasta on nyt aiempaa parempi, Palosaari kertoo.
– Viranomaisyhteistyö on nähdäkseni jo nykyisellään aika kattavaa, ja tämä Ruokaviraston valtakunnallinen valvonnan ohjaus parantaa valvonnan yhtenäisyyttä.
Palosaaren mukaan voimakkaasti kasvaneelle rekikoira-alalle mahtuu monenlaisia yrittäjiä.
Myös Mäkilä korostaa, että Lapissa on koirista hyvin huolehtivia matkailuyrityksiä.
– Ongelmana on se, että asiakkaan ja kuluttajan näkökulmasta niitä voi olla tosi vaikea tunnistaa.