Koulut joutuvat miettimään pelisääntöjä tekoälyn käytössä entistä tarkemmin, kun tekoälypalveluiden kehitys kiihtyy.
Esimerkiksi hämeenlinnalainen alakoulu varautui tulevaan ja lisäsi järjestyssääntöihinsä, että oppilaan on kerrottava, jos hän käyttää tekoälyä tehtävän teossa.
Lahtelaisessa Kärpäsen koulussa oppilaat pohtivat myös päivittäin tekoälyn hyötyjä ja riskejä.
Yhdeksäsluokkalainen Tia Ulamo käyttää koulutöissä Googlen työkaluja ja ChatGPT:tä.
– Kun kirjoitan esimerkiksi esseetä, niin tekoälyltä saa rakennetta ja vähän suuntaa, mitä kirjoittaa ja mihin kohtaan, Ulamo sanoo.
Ulamon luokkakaveri Enni Kitala pitää tekoälypalveluita nopeana ja helppona tiedonhakuapurina.
– Tärkeää on, että otan sieltä vain ideoita, jotka käännän omille sanoille ja laitan mukaan myös omaa pohdintaa sekä itse keksittyä tekstiä, Kitala lisää.
Läksyjä ei teetetä tekoälyllä
Kaiken kopioiminen tekoälyltä ei ole yhdeksäsluokkalaisen Tia Ulamon tapa tehdä kouluhommia.
– Siitä kopioinnista ei hyödy mitään, se on turhaa.
Samaa mieltä on Enni Kitalakin. Hän kertoo tapauksesta, jossa joutui selvittämään tekoälyn käyttöään.
– Opettajani on eräässä aineessa kysynyt minulta, olenko käyttänyt tekstiini tekoälyä. En ollut käyttänyt, mutta siinä selviteltiin sitten, että ihan omaa tekstiä laitoin.
Asia selvisi. Kitala kertoo, että oli saanut jutun tekoon erilaiset ohjeet kuin muut.
Koulun pelisäännöt ovat oppilailla tiedossa.
– Pitää tiedottaa, jos on käyttänyt tekoälyä. Laittaa esimerkiksi tekstin lähteisiin, että on käytetty esimerkiksi ChatGPT:tä, sanoo 9.-luokkalainen Julia Louko.
Kärpäsen koulun opinto-ohjaaja Maiju Nisukangas rohkaisee ohjauskeskusteluissaan nuoria käyttämään tekoälyä.
– Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jos oppilas ei ymmärrä lukemaansa ja on ihan hukassa, niin voisi katsoa, kertoisiko tekoäly asian selkeämmin.
Tekoäly on hyvä työkalu, mutta huono isäntä
Johtava erityisasiantuntija Eira Bani opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä uskoo, että opettajat osaavat jo hyvin tunnistaa tekoälylle ominaisia sanontoja ja lauserakenteita. Varmuutta tekoälyn käytöstä on kuitenkin toisinaan vaikea saada.
Kouluissa käytetään erilaisia keinoja, joilla tekoälyn vilpillistä käyttöä pyritään suitsimaan. Oppilaat saattavat esimerkiksi joutua tekemään tehtäviä luokkahuoneessa ilman tietokonetta tai puhelinta.
Banin mukaan tekoälyn täyskielto kouluissa ei ratkaise ongelmaa.
– Tekoäly tulee joka tapauksessa, halusimme tai emme. Meidän täytyy oppia hyödyntämään sitä työkaluna, ei renkinä eikä isäntänä, Bani sanoo.
Hän muistuttaa, että tekoäly ei ajattele, vaan kokoaa todennäköisyyksiä. Päätöksenteon ja ajattelun täytyy pysyä ihmisillä.
Banin mukaan on huolestuttavaa, jos oppilaat valitsevat helpoimman tien ja hakevat vastaukset suoraan tekoälyltä.
– Silloin kriittinen ajattelu ja oma miettiminen jäävät vähälle. Myös oppiminen jää heikoksi, jos sen eteen ei nähdä vaivaa, Bani sanoo.