Hissejä ja liukuportaita valmistava Kone kertoi keskiviikkona ostavansa kilpailijansa TK Elevatorin yli 29 miljardin euron kaupassa. Kyseessä on Suomen historian suurin yrityskauppa. Samalla Koneesta tulee maailman suurin hissien valmistaja.
Historioitsija ja professori Emeritus Karl-Erik Michelsen kertoo yllättyneensä kaupasta.
– Vähän yli kolme vuosikymmentä sitten tilanne oli toisin päin, eli Pekka Herlinin allekirjoitusta vailla oli, että Thyssen olisi ostanut Koneen. Onhan tämä tietysti aika huikeaa.
Michelsen tuntee Koneen historian. Hänen vuonna 2013 julkaistu kirjansa Kone: Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (Otava) käy tarkasti läpi Koneen ja erityisesti Herlinin perheen historiaa yhtiön perustamisvuodesta 2010-luvulle asti.
TK Elevator oli aiemmin saksalaisen teollisuusjätti Thyssenkruppin hissiyhtiö. Vuonna 1993 monialayritys Thyssen halusi vahvistaa hissiosastoaan ja tarjoutui ostamaan Koneen osake-enemmistön.
Pitkien ja viivästyneiden neuvottelujen jälkeen kauppa oli Koneen silloisen omistajan Pekka Herlinin allekirjoitusta vaille valmis.
Koneen myynti toisi Herlineille valtavan määrän sijoitettavaa rahaa. Lisäksi yrityksen myynti ratkaisisi sukupolvenvaihdokseen liittyvän ongelman. Pekka Herlin ja muu johtajatiimi ikääntyi, mutta perheestä ei tahtonut löytyä seuraajaa Koneen johtoon.
Kauppa oli tarkoitus viimeistellä toukokuussa 1994. Yön yli kestäneen pohdinnan jälkeen Pekka Herlin kuitenkin muutti mielensä ja jätti sopimuksen allekirjoittamatta. Yhtiö jäi Herlineille ja samalla Kone sitoutui investoimaan kansanvälisyyteen ja nuoremman polven täytyisi ottaa vastuu yrityksen johdosta.
Historiassa useita yrityskauppoja
Koneen matka on ollut muutenkin monivaiheinen.
Yhtiö sai alkunsa, kun vuonna 1908 perustetusta konepaja Tarmosta muodostettiin uusi osakeyhtiö Kone vuonna 1910. Se kunnosti ja myi emoyhtiönsä Strömbergin moottoreita sekä toi maahan ja asensi ruotsalaisia Graham Brothersin hissejä.
Herlinien suvulle yhtiö päätyi, kun liikemies Harald Herlin osti talousvaikeuksissa olleen Strömbergin paremmassa iskussa olevan tytäryhtiön vuonna 1924. Koneesta tuli itsenäinen yhtiö ja Harald Herlinistä johtokunnan puheenjohtaja.
Herlinin johdossa Kone ja sen tuotanto kasvoivat. Vuonna 1932 yhtiön toimitusjohtajaksi nousi Harald Herlinin poika Heikki. Hän oli koulutukseltaan insinööri ja työkokemusta löytyi Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Koneen historia pitää sisällään suuria muutoksia, mutta päätösvalta ja iso osa omistuksesta on pysynyt Herlineillä.
Heikki Herlinin johtama Kone alkoi valmistaa 1930-luvulla nostureita. Tarkoituksena oli kompensoida yskivää hissimyyntiä. Toisen maailmansodan aikana Kone valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui säilyttämään hissien ja nostureiden tuotantoa.
Heikki Herlinin poika Pekka Herlin tuli yhtiöön töihin vuonna 1954 nousi toimitusjohtajaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Koneen B-sarjan osakkeet listattiin Helsingin pörssiin 2. tammikuuta 1967. Saman vuonna avattiin uusi hissitehdas, joka tuotti 2000 hissiä vuodessa.
1980-luvun lopuun mennessä Koneesta oli kasvanut yksi maailman johtavista hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostuslaitteiden ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista.
Koneen historiasta löytyy myös useita yrityskauppoja, jotka ovat nostaneet sen menestykseen.
Kolme ratkaisevaa asiaa
Michelsen kertoo, että Pekka Herlinin päätös jättää Thyssenin tarjous allekirjoittamatta, sekä koko 1990-luku toimivat käänteentekevänä hetkenä Koneen historiassa. Vuosikymmenen aikana kolme seikkaa mahdollistivat se, että Kone nousi hissiteollisuuden keskisarjalasta alan kirkkaimpaan kärkeen.
Ensimmäinen seikka on se, että Herlinien jatkuvuus yhtiön johdossa säilyi, kun Pekka Herlinin poika Antti Herlin otti vastuuta yhtiöstä. Hänet nimitettiin koneen hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi vuonna 1996.
Toisena merkittävänä asiana olivat yhtiön strategiset linjaukset. Koneen johto päätti 1990-luvun aikana luopua suurimmasta osasta sivuliiketoiminnoistaan ja keskittyä ainoastaan hissien ja liukuportaiden valmistamiseen.
Yhtiössä myös päätettiin, että liiketoimintaa siirretään teknologian valmistamisesta kohti palveluliiketoimintaa. Michelsenin mukaan molemmat olivat erinomaisia ratkaisuja.
Kolmanneksi syyksi hän listaa vuoden 1996 Monospace-innovaation, joka mahdollisti konehuoneettomat hissit.
– Se muutti radikaalisti koko hissiteollisuuden. Saatiin konehuoneet pois ja koko rakennuksen kanta saatiin hyödynnettyä.
Michelsenin mukaan 1990-luvun kriittiset päätökset mahdollistivat sen, että Kone pääsi kiinni kiihtyvään globalisaatioon.
Lisää vauhtia kansainvälistymiseen yhtiö sai 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, kun yhtiö laajensi toimintaansa Aasiaan ja rekrytoi toimitusjohtajakseen Nokiassa kansanvälistä kokemusta keränneen Matti Alahuhdan.
– Loppu on sitten historiaa, Michelsen sanoo.
Jutun lähteenä on käytetty Karl-Erik Michelsenin haastattelun lisäksi hänen kirjaansa Kone: Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (Otava) sekä Koneen verkkosivuja.