Espoon vieraskielisen väestön voimakas kasvu vaikuttaa myös kaupungin liikuntarakentamiseen. Espoo pyrkii liikuntajohtaja Martti Merran mukaan palvelemaan jatkossa liikuntapaikoilla paremmin myös kansainvälisiä asukkaitaan.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki edistää maahanmuuttajataustaisten espoolaisten suosiossa olevien lajien harrastusolosuhteita.
Merran mukaan kaupungissa on asuinalueita, joilla yli puolet lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Se vaikuttaa suoraan liikuntarakentamiseen.
– Meidän pitää huomioida liikuntapaikoilla se, mikä nuoria kiinnostaa, Merra sanoo.
Espooseen aiotaan Merran mukaan rakentaa muun muassa lisää kenttiä jalkapallon ja koripallon harrastajille.
Esimerkiksi tekonurmikentät ovat hänen mukaansa vilkkaassa vapaassa käytössä alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
Myös maahanmuuttajien keskuudessa suosittujen sisällä harrastettavien kamppailulajien olosuhteita pyritään parantamaan.
Kriketin pelaajille oma kenttä Suurpeltoon
Aasialaistaustaiset kriketin harrastajat saavat puolestaan täysimittaisen kentän Suurpeltoon. Se palvelee erityisesti maan suurinta intialaisyhteisöä, joka on haaveillut kentästä jo vuosia.
Krikettikenttä voi olla maahanmuuttajataustaiselle jopa syy jäädä Suomeen ja Espooseen.
– Kukaan ei muuta Espooseen sen takia, että tänne syntyy yksi krikettikenttä, mutta ne ihmiset, jotka asuvat täällä, voivat jäädä tänne, jos meillä on myös krikettikenttä, Merra sanoo.
Hänen mukaansa kaupungeissa pitää huomioida maahanmuuttajien vapaa-ajan viettotavat, jotta vieraskieliset saadaan viihtymään ja pysymään seudulla. Liikunnalla on Merran mukaan suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumisessa.
Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä neljä kriketin pelaamiseen soveltuvaa kenttää. Vantaalla on kentät Tikkurilassa ja Rajakylässä. Helsingissä pelataan krikettiä Käpylän urheilupuistossa.
Suomen paras krikettikenttä sijaitsee Keravalla. Siellä pelataan tänä kesänä muun muassa MM-karsintaotteluita.
Jalkapallokentät ovat liian pieniä kriketin pelaamiseen
Espoossa krikettiä harrastetaan tällä hetkellä jalkapallokentillä. Ne eivät sovi kunnolla pelipaikoiksi, sillä kriketti vaatisi reilusti jalkapallokenttää suuremman pelialueen. Oikeankokoinen krikettikenttä on noin kahden jalkapallokentän kokoinen.
Suurpellossa keskeisellä paikalla sijaitseva tyhjä asuinrakentamiseen kaavoitettu tontti soveltuu kaupungin mukaan hyvin krikettikentäksi. Neliönmuotoisen kivimurskapohjaisen tontin koko on noin 150 metriä kertaa 150 metriä.
Koska rakentaminen tontille ei ole näköpiirissä kymmeneen vuoteen, sitä voidaan käyttää väliaikaisesti krikettikenttänä.
– Kymmenen vuoden aikana katsomme, mihin Espoossa rakennetaan pysyvä krikettikenttä, liikuntapalvelupäällikkö Jarmo Ikävalko lupaa.
Krikettikentälle voisi löytyä hänen mukaansa paikka esimerkiksi Latokaskenniittyyn suunnitellusta urheilupuistosta, mutta sen toteuttamiseen ei ole tällä hetkellä rahoitusta.
Väliaikaisen krikettikentän rakentaminen Suurpeltoon maksaa Ikävalkon mukaan noin 200 000 euroa. Käytännössä kenttä tasoitetaan ja sen pintaan levitetään kivituhkaa. Kenttäalueelle aiotaan rakentaa myös pukuhuoneet pesutiloineen.
Lähellä asutusta ja Kehä kakkosta oleva kenttäalue aidataan.
– Tarkat suunnitelmat valmistuvat toukokuun lopulla, ja tavoitteena on saada kenttä valmiiksi viimeistään keväällä 2027. Mahdollisesti osa töistä voidaan tehdä jo tänä kesänä, Ikävalko sanoo.