Valtaosa maastopaloista johtuu ihmisen toiminnasta. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta saatujen tietojen mukaan paloista yli kaksi kolmasosaa on ihmisen sytyttämiä ja esimerkiksi salamat paukkuvat vasta kaukana perässä.
Huhtikuussa maakunnassa syttyi muutaman päivän sisään useampi maastopalo tupakasta.
Ei uutta auringon alla, toteaa palopäällikkö Markus Rautio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
– Valitettavasti ihan linjassa ollaan muihin vuosiin verrattuna. Noin 5–10 prosenttia maastopaloista arvioidaan lähteneen tupakasta, Rautio sanoo.
Tupakkasaldo Varsinais-Suomessa on huhtikuun ajalta kuusi. Pelastuslaitos on kirjannut tupakan mahdolliseksi syttymissyyksi maastopaloissa Salossa, Sauvossa, Laitilassa ja kolme kertaa Turussa.
Tupakoinnin aiheuttama palo tunnistetaan silminnäkijähavaintojen ja palopaikan jälkien perusteella. Raution mukaan syttymissyystä voi kieliä palopaikalta löytyvä tupakantumppi.
Valtaosa paloista saa alkunsa ihmisen toiminnasta
Kaikista maastopaloista 70 prosenttia on ihmisen aiheuttamia. Vaikka tupakka on tehtäviä aiheuttanut, se ei ole yleisin maastopalojen syy.
– Kyllä se on risujen ja roskien poltto, Rautio toteaa.
Maastopalojen syttymistä edesauttaa, että risujen poltto ajoittuu usein puutarhan kevätsiivoukseen. Olosuhteet tulipalojen syttymiseen ovat otolliset keväällä, koska vanha heinä on kuivaa.
– Keväällä maastopaloaika hellittää yleensä kun uusi heinä alkaa vihertää. Myöhemmin kesällä pitkään jatkuva kuivuus aiheuttaa suuren riskin maastopaloille.
Tuli karkaa melko usein myös lasten tulitikkuleikeistä, nuotioista ja kuumasta tuhkasta. Tahallaan sytytettyjäkin on vuosittain muutamia.
Lasten sytyttämissä maastopaloissa mielenkiintoista on, että niiden määrä on viimeiset viisi vuotta pysynyt melko tasaisena.
Vuodesta 2022 alkaen lapset ovat sytyttäneet 21–26 maastopaloa vuodessa. Muissa syttymissyissä vaihtelu on suurempaa.
– Esimerkiksi koulujen päättymisen aikaan tulee tehtäviä, kun opiskelijat polttavat kirjojaan ja vihkojaan, Rautio sanoo.
Maastopalot sytyttävät myös rakennuksia
Haastettelupäivänä Markus Rautio myöhästyi tapaamisesta hieman, koska hän joutui lähtemään kohti maastopalopaikkaa Pöytyällä.
Ensitietojen mukaan tuli uhkasi rakennusta, mutta palo paljastui lopulta luultua pienemmäksi.
– Silloin on isoista vahingoista kyse, kun tuli leviää rakennukseen, hän sanoo.
Varsinais-Suomessa maastopalon seurauksena syttyy vuosittain viidestä kymmeneen rakennusta palamaan. Henkilövahingot ovat maastopaloissa harvinaisia.
– Riippuu vahingoista, mutta jokaisessa palossa pyritään ainakin arvioimaan syttymissyy, sanoo palopäällikkö Markus Rautio.
Syttymissyy selvitetään sitä tarkemmin mitä suuremmat vahingot palo aiheuttaa. Pelastuslaitos tekee palosta ilmoituksen poliisille aina, jos palo on alkanut ihmisen toiminnasta tai syytä ei saada selville.