Viime elokuussa uudistunut perusopetuslaki on aiheuttanut ongelmia vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille sekä heidän perheilleen eri puolilla Suomea.
Lakiuudistuksen jälkeen koulupäiviä on ollut mahdollista lyhentää vain määräajaksi ja terveydellisistä syistä. Lyhentäminen on viimesijainen keino auttaa lapsia käymään koulua. Lakimuutoksen tarkoitus on ollut korostaa oppilaan oikeutta opetukseen.
Koulupäivän lyhennyksiä on nyt vaikeampi saada, vaikka tarpeet ovat ennallaan.
Aikaisemmin esimerkiksi vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten koulupäiviä oli helpommin mahdollista lyhentää yksilöllisen tarpeen mukaan ja terveydentilan perusteella tarvittaessa pidemmäksi aikaa kerralla. Lyhennetty koulupäivä auttoi heitä käymään koulua.
Lyhennyksiä tarvitsevien lasten vammat liittyvät esimerkiksi erilaisiin neurokirjon piirteisiin, fyysiseen vammaisuuteen tai kehitysvammaisuuteen. Lapsilla voi olla esimerkiksi ADHD, aistiherkkyyksiä tai muita autismikirjon piirteitä.
Uutta lakia ja sen ohjeistusta pidetään epäselvänä. Esimerkiksi vammaisjärjestöt arvioivat, että kunnat ovat tulkinneet lakia eri tavoin.
Yle on haastatellut juttua varten kolme perhettä. Emme julkaise haastateltavien oikeita nimiä perheiden yksityisyyden suojelemiseksi.
Yllättävä muutos lukuvuoden alussa
Seinäjokisella Tuulilla on yhdeksäsluokkalainen lapsi, jonka koulupäivät pitenivät yllättäen viime syksynä. Äiti kertoo, että perheen maailma romuttui täysin.
Videolla Tuuli kertoo, miten poika reagoi syyslukukauden alussa. Kouluviikot pidentyivät viidellä tunnilla.
Lapsi uupui, sulkeutui ja sai paniikkikohtauksia, joita ei aiemmin ole ollut. Välillä hänet oli haettava kesken koulupäivän kotiin.
– Se oli isku vasten kasvoja. Olimme vihdoin saaneet kouluarjen toimivaksi ja kaikki pelot lapsen vakavammasta sairastumisesta oli poissa, kertaa Tuuli.
Lapsella on diagnosoitu ADHD, autismikirjon häiriö, valikoiva puhumattomuus ja laajat oppimisvaikeudet.
Tilanne vaikutti myös nuoren itsetuntoon. Jokainen koulussa koettu tunneromahdus pahensi äidin mukaan lapsen oloa.
– Kun olen saattanut itkevää ja tärisevää lastani kesken koulupäivän muiden oppilaiden katsoessa, on päällimmäisenä ajatus, että lasta on puskettu rajan yli väkisin kestämään sellaista, mikä on ollut hänelle liikaa.
Yle on nähnyt Tuulin lasta koskevia lääkärinlausuntoja ja päätöksiä Wilmassa.
Pelko lapsen jaksamisesta kasvoi lakimuutoksen myötä. Nuori itse ei terveytensä vuoksi pystynyt osallistumaan tätä juttua varten tehtyyn haastattelutilanteeseen.
Lue tästä, millaisia kokemuksia kuopiolaisäidillä on lapsen koulupäivien lyhentämisestä:
Viranomaisille on tullut paljon yhteydenottoja
Osa perheistä on lakimuutoksen jälkeen turvautunut eri viranomaisten apuun.
Esimerkiksi Lupa- ja valvontavirasto käsitteli viime vuonna aiempaa enemmän erityisiin opetusjärjestelyihin liittyviä kanteluja, oikaisuvaatimuksia sekä valvonta-asioita. Kaikki yhteydenotot eivät ole liittyneet koulupäivien lyhentämiseen.
Johtava juristi Kreeta Pölönen kertoo, että lain tulkintaa koskevia yhteydenottoja on tullut etenkin opettajilta.
Hän arvelee, että syynä on säännösten vaikeaselkoisuus.
Perusopetuslain lisäksi kuntien on noudatettava yhdenvertaisuuslakia. Kaikkien lasten on saatava perusopetusta yhdenvertaisesti, ja tähän kuuluu kohtuullisten mukautusten arviointi eli vammaisuudesta johtuvan yksilöllisen tarpeen arviointi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun saamat yhteydenotot ovat koskeneet sitä, onko lasta kohdeltu yhdenvertaisesti ja onko lapsen yksilöllistä tilannetta arvioitu riittävästi.
Lue tästä, millaisia kokemuksia helsinkiläisäidillä on lapsen koulupäivien lyhentämisestä:
Lapset haluttiin kouluun saamaan opettajien antamaa tukea
Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström arvioi, että lainsäädännön muutoksella haluttiin selkeästi puuttua koulupäivien lyhentämiseen.
– Huoli on siinä, että oppilaan opetuksen määrät voivat jäädä vähäiseksi lyhennettyjen koulupäivien vuoksi. Tämä vaikuttaa perusopetuksen suorittamiseen.
Sjöström kertoo kuulleensa jonkin verran palautetta siitä, että Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ohjeistaneet asiassa eri tavoin.
Hän ymmärtää, että muutokset ovat aiheuttaneet perheille ja lapsille huolta.
– Tässä halutaan hyvää, eli että oppilaat saavat opetusta ja osallistuvat opetukseen, Sjöström vakuuttaa.
Seinäjokinen ”Tuuli” kertoo videolla, millaista koulun tiedottaminen alkusyksystä oli.
Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Marika Ojalan mukaan kaupungilla oli tieto lakimuutoksesta, mutta muutos ja opetussuunnitelman perusteet tulivat nopealla aikataululla.
Ojalan mukaan päivien rakennetta on nyt pohdittu uudenlaisesta näkökulmasta, jossa oppimisen edellytyksiä ja muita tukikeinoja on vahvistettu. Alussa muutoksiin voi olla haasteellista sopeutua.
– Osalle oppilaista koulunkäynti on kuormittavaa, mutta ensisijaisesti heille on etsittävä muita ratkaisuja kuin koulupäivän lyhentäminen, Ojala toteaa.
Koulupäivien lyhentäminen on Seinäjoella vähentynyt lakimuutoksen jälkeen.
Seinäjokinen äiti: lakimuutoksella olisi pitänyt olla siirtymäaika
Ylen haastattelemat perheet kokevat, että yllättäen voimaan tullut lakimuutos vei lapsilta heille sopivan tavan suoriutua opinnoissaan.
Seinäjokisen perheen osalta syksy oli jo ehtinyt pitkälle, ennen kuin koulu myönsi pojalle neljän kuukauden pituisen määräaikaisen jakson lyhyempiin koulupäiviin.
– Tuona aikana ei tullut yhtään puhelua koulusta ja lapsen mieliala koheni. Hän jaksoi selvästi paremmin, Tuuli kertoo.
Tuulin mielestä lakiuudistuksessa olisi pitänyt olla siirtymäaika. Näin nopealla aikataululla muutos toi turhaa kuormitusta.
Loppukevään ajan Tuulin pojan koulupäivät ovat normaalin mittaisia. Nuoren äiti näkee nyt tärkeimpänä sen, että lapsi saa peruskoulun oppivelvollisuuden suoritettua loppuun.
Opettajakin on valmis katsomaan poissaoloja läpi sormien.
– Koko ajan laskemme jäljellä olevien viikkojen määrää. Olemme jo voiton puolella, äiti huokaa.