Miesten Korisliigan finaalissarja Salon Vilppaan ja Kataja Basketin välillä käynnistyy lauantaina.
Yksi pudotuspelien seuratuimmista pelaajista on ollut Vilppaan heittävä takamies Samu Adler, 18, joka on palannut näyttävästi parketille kauden keskelle tulleen 3,5 kuukauden loukkaantumisen jälkeen.
Vilpas pääsee lähtemään sarjaan kotiedun turvin, mutta muutoin lähtökohdat ovat tasaiset. Molemmilla joukkueilla on takana seitsemänteen otteluun venyneet välierät.
Adler toteaa Yle Urheilun haastattelussa, että pakkovoittoja vaativat pitkäksi venyneet sarjat ovat henkisesti raskaita.
– Se on osa tätä urheilua. Se on se, mikä tekee tästä hienoa. Se on kiva aina pelata silloin, nuori mies toteaa.
Adler on itse oppinut pitämään ottelua edeltävää jännitystä hyvänä merkkinä, sillä se tarkoittaa, että ottelu on itselle merkityksellinen.
Yliopistosarjaa kohti
Kulunut vuosi on ollut Adlerille vuoristorataa. Kausi alkoi hyvin, mutta loukkaantumisesta palaaminen tapahtui hitaasti. Pelivireen löytäminen vaati totuttelua.
– Nyt tuntuu, että olen päässyt välierissä ja pleijareissa takaisin siihen rytmiin, mikä oli ennen loukkia.
Myös Vilppaan valmennustiimiin kuuluva Teemu Rannikko kehuu Adleria siitä, miten hän on onnistunut palaamaan tasolleen loukkaantumisen jälkeen.
– Aika hyvä esimerkki oli tuo välieräsarja. Varsinkin kotona pelattu vitospeli, joka piti voittaa. Hän oli se pelaaja, joka loppupeleissä hyökkäyksessä sen hoiti omilla henkilökohtaisilla taidoillaan, Rannikko hehkuttaa suojattiaan.
Adlerin otteet ovat vakuuttaneet väkeä myös Atlantin toisella puolella.
Kun nuorukainen tuli 17-vuotiaana Salon Vilppaaseen, oli suunnitelmana kasvaa Rannikon opissa takamiehen rooliin parin kauden ajan. Nyt elokuussa 19 vuotta täyttävä Adler on jatkamassa Yhdysvaltojen yliopistosarjaan NCAA:han.
Viime viikolla kerrottiin, että pelipaikaksi on valikoitunut Butlerin yliopisto Indianassa. Adler kertoo videopuhelusta, jossa Butler Bulldogsin päävalmentaja Ronald Nored tuntui olevan todella hyvin perillä hänen pelityylistään.
Nored kävi katsomassa yhtä Vilppaan välieräsarjan ottelua Korihaita vastaan myös paikan päällä Uudessakaupungissa. Adler päätti tuolloin käydä sanomassa uudelle päävalmentajalleen suoraan, että hän on valmis valitsemaan Butlerin.
– Heidän pelityylinsä ja koulunsa näyttävät kokonaisuudessaan aika minun tyylisiltä, niin olen siitä ihan iloinen.
Myös Rannikko sanoo pitävänsä valintaa onnistuneena. Adlerin tuleva valmentaja tuntuu olevan kovin innoissaan.
– Hänellä oli aika selkeät suunnitelmat Samua kohtaan. Kovaan konferenssiin pääsee. Salohalli jää aika pieneksi niissä peleissä, Rannikko naurahtaa.
Vapautunutta pelaamista
Rannikko kuvailee Adleria kovapäiseksi pelaajaksi, joka on saanut tottua haastamiseen ja huomion keskipisteenä olemiseen. Nuori lupaus on kuitenkin osannut käsitellä näitä asioita hyvin.
– Välillä tuntuu, että hän ei turhaan mieti, vaan menee vain pelaamaan. Niin sen pitää ollakin, että turha itselle on paineita luoda.
Adler itse arvioi kehittyneensä kauden aikana erityisesti henkisessä ja fyysisessä kypsyydessä. Hän kokee oppineensa uutta erityisesti pelin teknisestä puolesta ja esimerkiksi oman kehonsa käytöstä.
– Varsinkin viime aikoina puolustuspäässä olen huomannut, että alkaa olla sellainen itseluottamus siihen, että osaa puolustaa ja pysyä kavereiden edessä.
Adler on alkanut myös lukea omia pelikavereitaan paremmin, mikä mahdollistaa heidän vahvuuksiinsa sopivien ratkaisujen tarjoamisen.
Peliin on tullut myös kylmäpäisyyttä ja tunteiden hallintaa: Adler ei ärsyyntyessään ala heittämään miten sattuu, vaan hän on oppinut pitämään yllä samaa pelityyliä ja fokusta koko ajan.
– On se aika vapauttavaa, kun tietää, mitä osaa, ja jos pääsee haluamaansa paikkaan heittämään, suurin osa ajasta se toimii aika hyvin, Adler hehkuttaa nykyvirettään.