Länsi-Afrikassa sijaitseva Mali on ajautunut sekasortoon sen jälkeen, kun ääri-islamilaiset asejoukot aloittivat viikonloppuna laajan hyökkäyksen maata hallitsevaa sotilasjunttaa vastaan.
Sotilasjuntta toimii Venäjän tuella, ja maassa on venäläisiä palkkasotilaita.
Mihin sekasorto voi johtaa, ja miksi Malin tilanne on tärkeä myös eurooppalaisille? Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta.
Kysymyksiin vastaa tanskalaisen DIIS-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija, Maliin perehtynyt Signe-Marie Cold-Ravnkilde.
1. Ketkä taistelevat Malissa ja miksi?
Al-Qaedaan liitetyt kapinallisryhmät tekivät viime viikonloppuna organisoituja yhteisiskuja sotilashallitusta vastaan eri puolilla maata. Malin puolustusministeri Sadio Camara kuoli autopommi-iskussa lauantaina.
Hallitusta vastaan taistelevat erityisesti ääri-islamilainen JNIM-järjestö ja tuaregitaistelijoista koostuva separatistinen Azawadin vapautusrintama FLA. Malin hallitus on luokitellut FLA:n terroristijärjestöksi. Kapinallisryhmistä tärkein on JNIM.
Jihadistit haluaisivat syrjäyttää sotilasjuntan, rakentaa maahan kalifaattia ja karkottaa venäläiset palkkasoturit. Tuaregit tavoittelevat myös itsenäistä valtiota.
Kapinallisryhmät ovatkin onnistuneet jo häätämään venäläiset pois Kidalin kaupungista, jonka ne menettivät sotilasjuntalle kolme vuotta sitten.
Cold-Ravnkilden mukaan joukkoiden menestyksestä kielii myös puolustusministerin murha.
2. Miten tähän on tultu?
Mali on entinen Ranskan siirtomaa.
Sotilasjuntta kaappasi maassa vallan vuonna 2020, minkä jälkeen EU, YK:n rauhanturvaajat ja muut läntiset toimijat vetäytyivät maasta.
Juntta korvasi rauhanturvaajat Venäjän yksityisillä Wagner-palkkasotureilla, jotka vaihtuivat myöhemmin Venäjän puolisotilaallisiin Africa Corpsin joukkoihin. Myös heidät on koottu Wagnerin riveistä. Al Jazeera-uutiskanavan mukaan Malissa on noin 2000 venäläissoturia. Naapurimaissa Nigerissa ja Burkina Fasossa heitä on molemmissa arviolta nelisensataa.
Maan turvallisuustilanne oli ollut heikko jo ennen yksityisiä palkka-armeijoita.
Nyt Malin kahtiajako on syventynyt ja vaatinut ihmishenkiä, Cold-Ravnkilde kertoo. Sotilasjuntalle löytyy tukea etelästä ja pääkaupungista Bamakosta, kun taas jihadisteja kannatetaan yleisemmin maaseudulla.
Kapinalliset hallitsevat valtaosaa maan pohjois- ja itäosista.
Kriisin kärjistymiseen vaikuttaa Venäjän tarkoituksella lietsoma disinformaatio. Cold-Ravnkilden mukaan Venäjä houkuttelee siviilejä tarttumaan aseisiin levittämällä huhuja siitä, että Venäjä olisi voitolla.
– Kontaktini Malista kertovat, että venäläiset väittävät surmanneensa menestyksekkäästi jihadisteja.
3. Miksi Venäjä ja muut ulkomaat häärivät Malissa?
Afrikasta on tullut Venäjälle uusi sotilaiden rekrytointialue. Venäjä on houkutellut myös Malista miehiä sotimaan Ukrainaan.
Siksi Venäjä ei halua näyttäytyä heikkona Afrikassa, Cold-Ravnkilde sanoo.
– Africa Corpsilla ei ole Malissa poliittisia tavoitteita. Niiden tehtävä on yksinkertaisesti auttaa hallitusta pysymään vallassa.
Toinen Malissa vahvasti toimiva maa on Turkki. Turkki haluaa ennen kaikkea myydä drooneja ja muuta aseistusta Malille.
Turkki on vahvistanut asemiaan kaikessa hiljaisuudessa muissakin alueen valtioissa.
Ulkovaltoja yhdistää myös kiinnostus Malin luonnonvaroihin. Mali on Afrikan kolmanneksi suurin kullantuottaja. Maassa on muun muassa uraania, litiumia ja fosfaattia.
4. Mitä tulevaisuudessa voi tapahtua?
Sotilasjuntan johtaja Assimi Goita on vakuuttanut pitkin viikkoa tilanteen olevan hallinnassa.
Nykyiset hyökkäykset ovat kuitenkin juntalle vakavin uhka vuosiin, arvioi BBC.
Ranska kehotti keskiviikkona kansalaisiaan poistumaan pikaisesti Malista.
Tutkija Signe-Marie Cold-Ravnkilde huokaa syvään kysyttäessä, mitä tulevaisuuden vaihtoehtoja Malilla on.
Näkymät eivät ole hyvät. Siviilejä kuolee ja pakenee, ja sovinnon löytäminen eri ryhmien kesken näyttää erittäin hankalalta.
Vaikka kapinalliset ovat saaneet hallintaansa tärkeitä kaupunkeja, Bamakon valtaus voi olla heille liian haastavaa. Monet pääkaupungin asukkaat eivät halua antaa jihadisteille poliittista valtaa.
Jihadistiryhmillä on kuitenkin tehokas neuvotteluase: ne kontrolloivat teitä ja erityisesti polttoainekuljetuksia, myös Bamakon esikaupunkialueilla.
5. Miksi meidän pitäisi välittää Malin tilanteesta?
Mali kuuluu Saharan eteläpuoliseen Sahelin alueeseen. Se oli yksi EU:n suurimmista turvallsuushuolista ennen Ukrainan sotaa.
Alueen riskejä ovat kansainvälinen terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja ihmissalakuljetus.
Jos Isisiin ja al-Qaedaan liitetyt ääriryhmät vahvistuvat Malissa, se voi horjuttaa naapurimaiden Nigerin ja Burkina Fason vakautta.
Vaikutukset voivat ulottua myös Eurooppaan, vaikka ryhmien ensisijainen tavoite näyttääkin olevan kalifaatin luominen Afrikkaan, ei niinkään iskujen tekeminen Eurooppaan, Cold-Ravnkilde huomauttaa.
Mali on myös yksi maailman köyhimmistä maista, missä ilmastonmuutos tekee elinoloista ankaria toistuvien kuivuusjaksojen vuoksi. Jos sekasorto syvenee maassa, se voi kiihdyttää pakolaisuutta.
– Mali on Euroopan takapihaa.