Báišduoddara boazosuolaáššis diggegieđahallan lea loahpabealde, ja iešguđet oassebealit leat beassan ovdanbuktit iežaset oainnuid áššis.
Gaskavahku leat alaguoddi ja áššáskuhtton albmáid áššeolbmot ovdanbuktán loahppacealkámušaideaset, ovdal go báhcet vuordit duomu.
Golbma báikkálaš boazodoalli leat áššáskuhtton badjel 50 bohcco suoládeamis giđđat 2020 Ohcejogas. Sii leat Lappi gearretrievttis áššáskuhtton roava suolavuođas ja roava vearisteamis.
Áššáskuhtton albmát leat oasil mieđihan daguid. Buot vástideaddjit goittotge šiitet, ahte livčče sivalaččat roava suolavuhtii ja roava vearisteapmái. Sii maid šiitet, ahte livčče bargan ovttas.
Ruossalaš dieđut bohccuid mearis
Gearregiin leamašan ruossalaš diehtu das, galle bohcco áššáskuhtton albmát suoládedje. Alaguoddi oainnu mielde sáhka lea máŋgalogi bohccos, go fas vástideddjiid oainnu mielde ii leat sáhka nu stuorra boazomearis.
Bealuštus lea buktán ovdan, ahte máŋgga bohccos livčče mávssaheami dihtii gielistan, ahte dat leat suoláduvvon.
Vástideddjiid mielas mávssaheapmi álggii, go bálgosis fuomášedje boazosuolavuođaid ja álge ohcat suoláduvvon bohccuid. Vástideddjiid mielas suoláduvvon bohccuid listui ja das viidásabbot njuovvan láhkai šadde maiddái sin iežaset bohccot, mat eai lean suoláduvvon.
Boles: Bálgosa doaimmain stuorra mearkkašupmi dutkamis
Eará bálggus čohkkegođii áššáskuhtton albmáid ealu gárdái vai gávdne vejolaččat eanet suoláduvvon bohccuid. Doppe godde bohccuid, maid mearkkaid navde rievdaduvvon.
Dutkanjođiheaddji Iikka Rantahalvari Lappi bolesis lei gaskavahku duođašteamen ja logai, ahte ášši lea viiddis ja hástaleaddji.
Rantahalvari muitala, ahte bálgosa doaimmain leamašan stuorra mearkkašupmi das, ahte dutkan lea ollašuvvan.
– Bolesis ii leat máhttu ja resursa dasa, ahte dušše eiseválddit čohkkejit čuođi dahje duhát bohcco, Rantahalvari lohká.
Son muitala, ahte boles ii leat mearridan, ahte bohccuid ferte goddit, nu ahte mearridanváldi lea báhcán bálgosii ja boazodolliide. Boles ii leat maid sierra bivdán cegget gaskaboddosaš áiddi, gosa čohkket bohccuid.
Son goit buktá ovdan, ahte bolesis leamašan ságastallan eará boazodolliiguin das, ahte jus gávdnojit eanet bohccot maid mearka lea vejolaččat rievdaduvvon, de daid ferte čohkket nu, ahte boles beassá daid dárkkistit.
Dikkis gulle bealuštusa duođašteaddji guhte buvttii ovdan, ahte bohccuid mearkkaid livčče sáhttán dutkat ráfis iige daid livččii dárbbašan goddit.
Bealuštanášševuoddji mielas lea váttis čájehit, gii lea bargan ja maid
Alaguoddi Emilia Välimaa mielas sáhka lea roava suoládeamis ja vearisteamis. Son buvttii ovdan, ahte áššáskuhtton albmát leat mieđihan, ahte lea suoládan muhtin veardde bohccuid.
Su mielas ii leat jáhkehahtti, ahte áššáskuhtton albmát, geat gullet seamma siidii, eai livčče diehtán dahje fuobmán, ahte eará siidalahtut leat merken vierrobohccuid iežaset merkii.
Bealuštanášševuoddji Kalle Varis muitala, ahte su oaivealmmái lea viggan áššeoasálaččaiguin soahpat áššiid ja buhtadit vahágiid, maid lea iežas doaimmain dagahan. Varis mielas dat lea veahkehan ášši ja ollisvuođa čielggadeami.
– Mu mielas alaguoddis lea váttis čájehit dasto, ahte gii dás lea bargan ja maid, juos daid mearkaáššedovdiid cealkámušain leat ruossalasvuođat. Doppe nuppit áššedovdit lohket, ahte mearkkas leat nu boares go ođđa dagut. Nuppiid mielas das leat dušše boares dagut.
Lappi gearretriekti árvala, ahte sii addet čovdosa áššái vejolaččat loahppagease.
