Uuden suomalaistaustaisen koulun käynnistys on mennyt penkin alle Intiassa.
Rakenteilla olevan koulukampuksen turvallisuudessa on puutteita ja koulun suomalaiselle henkilökunnalle järjestetyt asunnot ovat olleet osittain asumiskelvottomia, sanoo videopuhelussa koulun entinen rehtori Juha Valta.
Videolla Valta kertoo, miksi hän purki työsopimuksensa koeajalla:
Valta luovutti Ylelle todisteeksi valokuvia ja videoita koulusta ja kerrostalosta, josta suomalaisille oli järjestetty asunnot.
Video näyttää, miltä koululla näytti avajaisia edeltävinä viikkoina:
Assamin osavaltiossa Koillis-Intiassa sijaitseva Finland International School Guwahati (FIS Guwahati) avattiin puutteista huolimatta ensimmäisille oppilaille viime viikon maanantaina 27. huhtikuuta.
Vallan mielestä koulu ei ollut valmis avattavaksi, mutta omistajat eivät enää suostuneet lykkäämään suunnitelmiaan piiruakaan.
Hänen mukaansa kampus oli liian keskeneräinen, eikä ensimmäiselle koulurakennukselle tehty turvallisuustarkastusta.
– Minä en voinut lähteä viemään avajaisia läpi ja ottaa vastuuta, kun nähdäkseni koko kampukselta puuttui perusturvallisuus, Valta sanoo.
Koulun johdon mukaan tilat on rajattu siten, että ne ovat turvalliset.
FIS Guwahatissa on ollut neljä suomalaista työntekijää: rehtori ja kolme mentoriopettajaa. Lisäksi koulussa on intialaista henkilöstöä. Rehtori Valta oli aloittanut työt tammikuussa ja opettajat myöhemmin keväällä.
Oppilaitoksen suomalaisista työntekijöistä kaksi on purkanut työsopimuksensa koeajalla. Valta lähti vain pari päivää ennen koulun avaamista ja yksi mentoriopettajista jo aiemmin. Vallan mukaan mentoriopettajille ei maksettu palkkoja sovitussa aikataulussa.
Yle tavoitti myös Guwahatin koulusta koeajalla työsopimuksensa purkaneen opettajan. Hän ei halunnut kommentoida asiaa julkisesti.
Vallalla on vahva kokemus Aasiasta. Hän on muun muassa koordinoinut kansalaisjärjestö Suomen World Visionin ja Intian World Visionin yhteisiä aluekehitysohjelmia ja työskennellyt Suomen lähetysseuran Nepalin maatoimiston päällikkönä ja aluejohtajan sijaisena sekä opetusalan asiantuntijana Suomen ulkoministeriön hankkeissa.
– Asumisolosuhteet eivät olleet riittävän korkealla tasolla ja turvalliset, että siellä olisi voinut elämää jatkaa, Valta sanoo.
Järjestelyt FIS Guwahatin taustalla ovat monimutkaiset.
Taustatoimijoina ovat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian omistama koulutusvientiyritys EduCluster Finland (ECF) ja sen intialainen kumppani Onerous Nirmaan LLP. Koulun varsinainen omistaja on assamilainen yrittäjä.
Koulutusviennillä tarkoitetaan koulutukseen ja osaamiseen liittyvää palveluvientiä, kuten tässä tapauksessa suomalaisten koulutusratkaisujen myyntiä Intiassa.
Katso grafiikasta, keitä toimijoita koulun taustalla on:
Yle on yrittänyt tavoittaa koulun omistavaa intialaista yrittäjää ja tämän liikekumppania, mutta he eivät ole vastanneet yhteydenottoihin.
Nyt FIS Guwahatin rehtorina toimii väliaikaisesti Nikke Keskinen. Hän on Finland International Schoolien perustajarehtori Intiassa.
Keskinen kertoo, että organisaatio meni ”operatiivisesti kriisimoodiin”, kun rehtori Valta jätti tehtävänsä juuri ennen avajaisia.
Hän lensi Mumbain toimipisteeltä Guwahatiin avaamaan koulun ja ottamaan ensimmäiset oppilaat ja näiden vanhemmat vastaan.
Nikke Keskinen kuvailee videolla tilannetta avajaisissa:
Keskinen myöntää, että koululla on ollut suomalaisen henkilökunnan tilanteeseen liittyviä ongelmia.
Vaikeudet ovat johtuneet osittain Intian hitaasta byrokratiasta, Guwahatin koulun omistajien henkilöstöhallintokulttuurista ja puutteellisesta varautumisesta ongelmatilanteisiin, sanoo Keskinen.
– Me suomalaiset olemme, että hei epäkohta, pistetään se heti kuntoon. Täällä se menee listalle, sitten juodaan vähän teetä ja katsellaan huomenna, Keskinen kuvailee.
Hänen mukaansa esimerkiksi vedenjakelua on aina korjattu, kun käyttövedessä on havaittu ruskeutta.
Videolla Keskinen kertoo, että yhteisyritystä rakentavilla suomalaisilla ja intialaisilla on opittavaa toisiltaan:
Koulun ensimmäiset kaksitoista oppilasta ovat 6–10-vuotiaita. Valmiiseen kouluun on määrä tulla luokkatasot 1–12. Koulu yhdistää suomalaista pedagogiikkaa kuten oppilaslähtöisyyttä ja ilmiöpohjaista oppimista kansainväliseen Cambridgen opetussuunnitelmaan.
Keskisen mukaan ensimmäinen koulurakennus on nyt otettu rajoitetusti käyttöön. Hänen mukaansa paikalle on rakentumassa ”upea kansainväliset standardit täyttävä fasiliteetti”.
Koulun lukuvuosimaksut ovat 2 500–3 500 euroa, riippuen oppilaan vuosiluokasta, kertoo Keskinen. Se on iso raha Intiassa, mutta korkeimman tason kouluissa maksut ovat huomattavasti kalliimpia.
Ensimmäisen koulurakennuksen rakennustyöt ovat myöhässä muun muassa huonojen säiden ja työvoiman saatavuutta rajoittaneiden uskonnollisten juhlien takia, kertoo Keskinen.
Hän vakuuttaa, että käyttöönotetut luokkahuoneet ja muut tilat on rajattu siten, että ne ovat varmasti turvalliset.
– Emme voi ottaa mitään riskejä oppilaiden turvallisuudessa.
Kampuksen pihalle kaivetut päärakennuksen perustukset on tarkoitus peittää ja eristää omaksi työmaakseen, kertoo Keskinen.
– Se on rajattu pois niin, että lapset eivät mene lähellekään rakennustyömaata.
Keskisen mukaan suomalaisten opettajien palkkojen maksuun viivettä on aiheuttanut se, että viisumien rekisteröinnissä, verokorttien hankkimisessa ja intialaisten pankkitilien avaamisessa kesti odotettua pidempään.
Hänen mukaansa työnantaja on ratkonut ongelmaa sopimuksella, jonka mukaan opettajille on maksettu käteisrahalla.
Keskinen toteaa, että jatkossa perehdyttämisvaiheessa uusia suomalaisia työntekijöitä täytyy valmistella paremmin siihen, että Intiassa monet suunnitelmat eivät toimi odotetulla tavalla.
– Tämä on orientaatioon ja perehdyttämiseen liittyvä iso oppi meille.
Suomalaisten rekrytoinnista Guwahatin kouluun vastasi EduCluster Finland (ECF) yhdessä Onerous Nirmaan LPP:n kanssa.
Ex-rehtori Juha Valta katsoo, että ECF on tehnyt virheitä Guwahati-projektissa. Hänen mukaansa ECF ei antanut oikeanlaista kuvaa opettajien ja rehtorin toimenkuvien sisällöstä Intiassa.
– Tästä on kaikilla sama tunne, että meille myytiin jotain sellaista, mitä ei ole olemassa. Siitä syntyy pettymyksen pohjavire, Valta sanoo.
Vallan mukaan ECF oli toistuvasti ilmaissut, että he tukevat Guwahatin koulun suomalaista henkilökuntaa. Henkilöstö kuitenkin Vallan mukaan koki, että heidät jätettiin yksin vaikeuksien keskelle.
Valta katsoo, että koulukampuksen olisi pitänyt olla valmis ennen kuin suomalainen opetushenkilöstö tuotiin paikalle.
Videolla Juha Valta arvioi, että nykytilanteessa Guwahatin koulu ei voi edustaa suomalaista opetusta, koska se ei täytä suomalaisia pedagogiikan laatuvaatimuksia:
EduCluster Finlandin virkaa tekevä toimitusjohtaja Sanna Nummela sanoo Ylelle, että kansainvälisissä kouluprojekteissa aikataulut usein venyvät ja eteen tulee erilaisia yllätyksiä.
Nummelan mukaan Guwahatin koulun tapauksessa EduClusterille tuli yllätyksenä se, että aikataulu venyi niin paljon, eikä paikallinen toimija pyydettäessä korjannut puutteellisia asioita.
– Koulussa ei tässä vaiheessa ole ollut toimintaa eikä lapsia. Henkilökunta siirrettiin muualle asumaan keskeneräisistä asunnoista, sanoo Nummela.
Videolla Nummela kiistää, että ECF olisi tehnyt virheitä Guwahatin kouluprojektissa:
Nummela pohtii, että jatkossa he voisivat olla aktiivisempia, jotta opettajille tulee olo, että ECF on heidän tukenaan.
Hänen mukaansa ECF haluaa nyt varmistaa, että FIS Guwahatilla on edellytykset jatkaa laadukasta toimintaa.
Nummela kertoo, että EduCluster on myös käynyt neuvotteluja uusien suomalaistaustaisten koulujen avaamiseksi Intiaan.