Perussuomalaiset tuottaa sosiaaliseen mediaan tekoälyllä kuvastoa, jota ei ole näkyvästi merkitty tekoälyllä tehdyksi.
Puolue alkoi käyttää tekoälykuvia sosiaalisen median tileillä keväällä 2025. Googlen SynthID-työkalu vahvistaa, että useat kuvat on luotu Googlen tekoälytyökaluilla.
Tekoälyotoksilla on kuvitettu mm. Vantaan niqab-kieltoa, ulkomaisten opiskelijoiden pyrkimistä suomalaisiin oppilaitoksiin ja ulkomaalaislain tiukennusta. Tekoäly on luonut kuviin ei-kantasuomalaisen näköisiä ihmisiä.
Esimerkiksi niqab-kielto on kuvitettu luokkahuonekuvalla, jossa etualalla oleva oppilas on sonnustautunut kasvot peittävään huiviin.
Kuvia ei ole merkitty tekoälyn tuottamiksi. Yle on lisännyt tässä jutussa käytettyihin perussuomalaisten julkaisemiin kuviin ”Tehty tekoälyllä” -merkinnän.
Kysyimme puolueen näkemystä tekoälykuvien käytöstä ja tekoälymerkinnän puutteesta perussuomalaisten puoluesihteeriltä Harri Vuorenpäältä.
– Emme jaa julkisuuteen viestintäämme liittyviä sisäisiä asioita. Yleisellä tasolla luonnollisesti kannatamme tekoälyn vastuullista käyttöä, Vuorenpää vastasi sähköpostitse.
Muilla puolueilla vaikuttaa olevan pidättyväisempi linja tekoälyllä tuotettuun kuvastoon. Kävimme läpi sosiaalisen median julkaisuja eduskuntapuolueiden virallisilta Instagram- ja X-tileiltä, eikä muilta puolueilta löytynyt tekoälykuvia tai -videoita.
Antikainen tekoälystä: ”Hyvä työkalu visualisoida todellisuutta”
Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Sanna Antikainen on julkaissut tekoälykuvia omilla sosiaalisen median tileillään jo pidemmän aikaa.
Viime aikoina Antikainen on kuvittanut tekoälyn avulla palautuskeskuksiin, käännytyksiin, kansalaisuuskokeeseen ja maahantulokieltoon liittyviä postauksiaan X:ssä ja Instagramissa.
– Se on hyvä työkalu visualisoida asioita, visualisoida sitä olemassa olevaa todellisuutta, Antikainen perustelee tekoälykuvien käyttöä.
Hän vertaa tekoälykuvia esimerkiksi piirtäjän tekemiin kuvituskuviin. Antikainen sanoo, että hänen tekoälyllä luomansa kuvat eivät vääristä todellisuutta.
– Joku voisi luoda tekoälyllä jonkun kuvan, jonka väittää tapahtuneen, niin sellainenhan on riski. Minä en ole sellaista tehnyt, enkä ikinä aio tehdä, Antikainen sanoo.
Tällaisesta löytyy räikeitäkin esimerkkejä maailmalta. Esimerkiksi Unkarin parlamenttivaaleissa valtapuolue Fidesz viljeli tekoälykuvia ja -videoita, joissa opposition ehdokas Péter Magyar kuvattiin hyvin kyseenalaisessa valossa.
Yhdysvalloissa tekoälykuvia on käytetty esimerkiksi New Yorkin pormestarivaalissa mustamaalaamaan demokraattien ehdokasta Zohran Mamdania. Presidentti Donald Trump on myös hyödyntänyt tekoälykuvia ja -videoita viestinnässään laajasti.
Tekoäly kuvitteli palautuskeskuksen
Kuvien laatiminen tekoälyn avulla on muuttunut jatkuvasti helpommaksi, ja kuvien laatu on parantunut. Perussuomalaisten Sanna Antikainen on kokeillut eri työkaluja ja päätynyt viime aikoina käyttämään Adoben kuvitusohjelmaa, jonka osaksi on rakennettu Googlen Nano Banana -tekoälykuvamalli.
– Laittaa, että kaksi poliisia saattamassa henkilöä pois suomalaisella lentokentällä. Ihan tällä tavalla niitä syntyy, Antikainen kuvaa.
Uudesta palautuskeskuksiin liittyvästä lakiesityksestä hän kertoi sosiaalisessa mediassa kuvalla, jossa on vuoristoalueelle rakennettu, piikkilanka-aidan ympäröimä betoninen rakennus.
Kyltissä lukee suomeksi ”Maahanmuuttajien paluukeskus”. Sama teksti on kyltissä myös albaniaksi ja englanniksi.
Hallitus antoi hiljattain esityksen, joka mahdollistaisi turvapaikkahaun ulkoistamisen kolmanteen maahan. Sellaisia palautuskeskuksia ei kuitenkaan vielä ole olemassa, joihin Suomesta vietäisiin ihmisiä. Italialla on sopimus Albanian kanssa vastaavasta järjestelystä.
Antikainen on liittänyt tekoälykuvaan sitaatin lehtijutusta, jonka mukaan Pohjoismaat selvittävät, mihin paluukeskuksia voisi perustaa, ja sanat ”Pian se on totta”.
Antikaisenkaan kuviin ei ole näkyvästi merkitty, että ne on tuotettu tekoälyllä. Instagramissa hän on kuitenkin merkinnyt kuvat tekoälykuviksi alustan omalla merkintätyökalulla, eli tieto on valikon takaa löydettävissä jos sitä osaa hakea.
– Jatkossa voi olla parempi, että laitan kuvan ylä- tai alareunaan tai sivulle merkinnän siitä, että tekoälyllä tuotettu kuva, Antikainen sanoo.
Sebastian Tynkkynen: ”En näe mitään ongelmaa”
Antikaisen tekemää lentokenttäkuvaa on jakanut myös perussuomalaisten euroedustaja Sebastian Tynkkynen. Hänen mukaansa tekoälykuvien käyttö on myös rahakysymys.
– Poliitikoilla ei ole samanlaisia resursseja kuin mediataloilla. Tekoäly on siinä hyvä, että pystytään tekemään kuvitusta poliittisen viestinnän tueksi, Tynkkynen sanoo.
Tynkkynenkin korostaa, että tekoälykuvia ei pidä käyttää todellisuuden tarkoitukselliseen vääristämiseen. Hänen mukaansa esimerkiksi lentokentän karkottamiskuva ei vääristä todellisuutta.
– Siinähän kuvitetaan ihan todellista ilmiötä eli sitä, että meillä poistetaan ihmisiä karkottamisten muodossa poliisien saattamana, ja yleensä se tapahtuu lentojen kautta, Tynkkynen sanoo.
– Minä en näe tässä mitään ongelmaa.
Tynkkysenkään jakamassa kuvassa ei ole merkintää siitä, että se on tehty tekoälyllä. Hänen mukaansa merkintä on päässyt unohtumaan. Tynkkynen aikoo pyrkiä jatkossa merkitsemään tekoälykuvat näkyvästi.
Hän kertoo aikovansa jatkossa tehdä lisää tekoälykuvia, ja ainakin kokeilla myös tekoälyvideoiden tekemistä.
– Aina kun tulee uusia työkaluja saataville tai uusia tapoja viestiä, niin me (perussuomalaisissa) pyrimme aina kokeilemaan ja kehittämään sitä meidän viestintää, Tynkkynen sanoo.
Tutkija: Romuttaa jaettua todellisuutta
Näytämme perussuomalaisten tekoälykuvia vielä asiaan perehtyneelle tutkijalle. Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen on tutkinut poliittista viestintää verkossa mm. eduskuntavaalien yhteydessä.
Otetaan esimerkiksi kuva, jossa kasvot peittävään niqab-huiviin verhoutunut oppilas istuu luokkahuoneen takapenkissä.
– Tämä on nimenomaan sen uhkakuvan visualisointia, Laaksonen sanoo.
Toisessa kuvassa joukko tummaihoisia miehiä istuu tietokoneiden ääressä luokkahuoneen näköisessä tilassa. Laaksonen huomaa, että luokan seinillä ei ole mitään. Lopputulos on epäluonnollisen oloinen, ”kuin TV:n vankilasarjasta”.
Milloin kuviteltujen tilanteiden esittäminen valokuvina tekoälyn avulla on valheellista ja milloin ei?
– Kuvittelu on aina valheellista jollakin tavalla, koska siinä lähtökohtaisesti kuvitellaan asioita, joita ei ole olemassa, Laaksonen sanoo.
Tutkijan mukaan perussuomalaisten luomissa tekoälykuvissa on kyse siitä, että niillä halutaan hyödyntää valokuvaan perinteisesti liitettyä totuusarvoa vahvan poliittisen viestin välittämiseen.
– Kuvaa voi tulkita tosi eri tavoin, mutta se on tehokas ja hyvin tunteita herättävä, ja maalaa kuvan jostain tietynlaisesta todellisuudesta, Laaksonen sanoo.
Valokuvan todistusarvo on toki laskussa tekoälyn aikakaudella, kun kuvien tehtailusta on tullut hyvin helppoa. Internetin sisällöstä jopa puolet on joidenkin arvioiden mukaan keinotekoisesti luotua, Laaksonen sanoo.
Käyttäjien näkökulmasta on raskasta, että jokaisen sisällön kohdalla joutuu miettimään, onko tämä nyt aito.
– Pidemmällä tähtäimellä tämä ylipäätään romuttaa aika paljon sitä, mikä meidän jaettu todellisuus on, Laaksonen sanoo.
Tällaisten ongelmien välttämiseksi tutkija toivoo, että tekoälykuvien laatijat vähintäänkin merkitsisivät kuvansa tekoälyllä tehdyiksi.
– Vastaanottajalla olisi oikeus tietää, mistä se kuva on peräisin, koska se vaikuttaa kuitenkin siihen tulkintaan, Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa esimerkit perussuomalaisten tekoälykuvista ovat kuitenkin suhteellisen kesyjä verrattuna siihen, miten tekoälykuvastoa on maailmalla politiikassa käytetty.
– Tämä on ehkä ihan hyvä asia, Laaksonen sanoo.