Vappuaattona Helsingin Pasilassa olevan ison kerrostalon pihaan kokoontuu kymmenkunta ihmistä. Puoliympyrän muotoisessa ringissä on Helsingin kaupungin työntekijöitä, ammattiyhdistysliikkeen väkeä ja työnantajaliiton edustaja.
Käynnistymässä on yllätyskäynti työmaalle, jossa tehdään peruskorjausta Helsingin kaupungin omistamaan kerrostaloon.
Tällaisista vierailuista ei yleensä kerrota etukäteen medialle, mutta Yle sai sattumalta tiedon tarkastuksesta.
Rakennusliitto epäilee, että työmaalla on isoja sotkuja, ja siksi liitto on täällä.
Osalle työntekijöistä ei ole liiton mukaan maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai yleiskorotuksia. Palkkaa on maksettu vain kahdeksalta tunnilta, vaikka työpäivät ovat venyneet jopa 13-tuntisiksi.
Rakennusliiton mukaan palkkaepäselvyydet koskevat ainakin pariakymmentä työntekijää. Joillekin työntekijöille on jätetty maksamatta useiden tuhansien eurojen arvosta palkkoja.
Helsingin kaupunki kertoi asettaneensa uhkasakkovaateen kohteeseen. Kaupunki ei kerro uhkasakon summaa. Kaupungin mukaan myös kaksi aliurakoitsijaa on poistettu työmaalta.
Yle on vahvistanut Rakennusliiton kertomia asioita ja kerännyt lisätietoja omilla tutkimuksilla, kuten hankkimalla asiakirjoja ja haastattelemalla kohteessa työskennelleitä henkilöitä.
Verottajalle ilmoitus vääristä tiedoista
Tarkastuskäynti alkaa. Toimittajilla ei ole asiaa itse työmaa-alueelle. Pääurakoitsijan eli rakennusliike Renevo oy:n edustaja käy ilmoittamassa, että kommentteja pitää pyytää erikseen toimitusjohtajalta.
Pasilan Rahakamarinkadulla sijaitsevassa kerrostalossa on yli 60 asuntoa.
Kohteessa on töissä pääosin ulkomaalaisia rakennusmiehiä: ukrainalaisia, uzbekkeja, romanialaisia, bulgarialaisia, virolaisia ja valkovenäläisiä. Rakennusalalla on paljon ulkomaisia työntekijöitä, joista moni ei kuulu liittoon tai tunne suomalaista lainsäädäntöä.
Tämä lisää työvoiman hyväksikäytön riskiä. Se tarkoittaa työehtojen polkemista ja pahimmillaan lähes orjamaisissa oloissa työskentelyä.
Rakennusliiton mukaan on epäselvää, oliko kaikilla työntekijöillä voimassa oleva työlupa Suomessa. Työntekijöitä on liikkunut työmaalla väärän yrityksen henkilötunnisteella. Rakennusliitto on tehnyt verottajalle ilmoituksen väärin ilmoitetuista palkkatiedoista.
Osa työntekijöistä on niin sanottuja kevytyrittäjiä, mutta on epäselvää, onko järjestely tehty heidän omasta toiveestaan. Kevytyrittäjillä ei ole samanlaisia oikeuksia kuin työsuhteessa olevilla henkilöillä.
Parin tunnin päästä tarkastus on ohi. Paikalla olleet kaupungin edustajat eivät halua kommentoida tarkastuskäynnin tulosta.
– Suhtaudumme tilaajavastuuasioihin vakavuudella ja teemme tiivistä yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa aiheen tiimoilta, kaupunki kertoo myöhemmin sähköpostitse.
Helsinki ei tarkasta kaikkien yritysten taustoja
Peruskorjauksen pääurakoitsijana toimii rakennusyhtiö Renevo oy. Se on osa isoa ruotsalaista rakennusalan konsernia Circura Groupia, joka on kasvanut myös Suomessa.
Töiden ketjuttaminen on yleistä rakennusalalla, ja näin on tapahtunut myös Pasilan peruskorjaushankkeessa. Esimerkiksi julkisivuja kohteessa tekee virolaisessa omistuksessa oleva suomalainen alihankkija.
Ylen tietojen mukaan yrityksellä on jäänyt joidenkin työntekijöiden palkkoja maksamatta ja yhtiö on ehdottanut ainakin yhdessä tapauksessa niiden maksamista takaisin myöhemmin erissä.
Yle tavoitti puhelimella yhtiön virolaisen omistajan, joka lupasi antaa haastattelun myöhemmin. Hän ei kuitenkaan vastannut sovittuna aikana puhelimeen.
Alihankintaketjussa on mukana myös ukrainalais–virolaisessa omistuksessa oleva suomalainen yhtiö. Ylen tietojen mukaan myös se on maksanut palkkoja myöhässä. Yhtiön mukaan tähän on ollut syynä se, että aliurakoitsija ei olisi saanut pääurakoitsijoilta omia maksujaan.
Ylelle lähettämässään sähköpostissa yhtiö kiistää, että palkkoja olisi jäänyt maksamatta.
Pääurakoitsija Renevo sanoo, että yhtiö on edellyttänyt aliurakoitsijoilta ”asianmukaisia selvityksiä työsuhteisiin ja työnantajavelvoitteisiin liittyen ennen maksujen suorittamista.”
– Tämä on normaalia vastuullista toimintaa, jolla varmistetaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen ja sääntelyn noudattaminen, Renevosta kerrotaan.
Helsingin kaupungin edustajien mukaan kaupunki tarkastaa vain pääurakoitsijan taustat, kun urakoita kilpailutetaan. Pääurakoitsija voi pilkkoa urakan pienempiin osiin haluamilleen yrityksille.
Kaupungin kohteissa tapana on ollut, että yhdessä alihankintaketjussa voi olla pääurakoitsijan lisäksi kaksi muuta yritystä.
Työmaalla on valtavasti alihankintayrityksiä
Renevon toimitusjohtaja Eeva-Riitta Tuominen ei kommentoi väitettyä työntekijöiden ehtojen polkemista Ylelle, koska työmaan epäselvyyksien selvittely on kesken. Hänen mukaansa työt jatkuvat kohteessa normaalisti.
– Olemme pääurakoitsijana vastuussa koko ketjusta. Jos sieltä löytyy jotain korjattavaa, niin totta kai se sitten korjataan, Tuominen toteaa.
Tuomisen mukaan Renevolla on Pasilan kohteessa yli 40 ”kumppanuussopimusta”, ja näiden yritysten omien alihankkijoiden myötä työmaan yritysten kokonaismäärä nousee yli sataan.
– Työmaa on erittäin suuri ja vaatii paljon erilaista osaamista, joten on luontevaa, että tämän kokoisilla työmailla alihankkijoita on paljon, Tuominen toteaa.
Tuomisen mukaan suuri osa Renevon alihankkijoista on pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Uusiin toimijoihin tutustutaan aina urakkaneuvotteluissa.
Yritysten taustat tarkistetaan myös Vastuu Groupin Luotettava kumppani -raportista, josta näkee yrityksen ilmoittamat perustiedot ja muun muassa mahdolliset eläkemaksu- ja verorästit.
Sähköisen palvelun avulla yritykset ja julkinen sektori voivat tarkastaa tietoja, jotta hankinnoissa noudatetaan esimerkiksi tilaajavastuulakia.
Ylen tietojen mukaan Vastuu Groupin keräämiin tietoihin ei voi aina luottaa. Jotkin yritykset ovat ilmoittaneet palveluun vääriä tietoja esimerkiksi työvoiman määrästä ja siitä, millä alalla ne toimivat.
Työmailla voi siis toimia yrityksiä, joiden taustat ovat epäselviä jopa pääurakoitsijalle.
Bulgarialainen työntekijä: Kuulin urakasta ystävältä
Ylen paikalla olleet toimittajat jäivät keskustelemaan yhden työmiehen kanssa peruskorjauksessa olevan kerrostalon edustalla. Mies kertoi tulleensa Bulgariasta hiljattain Suomeen.
– Ystäväni on asunut täällä parikymmentä vuotta ja hän houkutteli minut töihin Suomeen, mies kertoo.
Yle ei kerro miehen nimeä, koska julkisuudessa esiintyminen voisi aiheuttaa hänelle vaikeuksia työpaikalla.
Mies valittelee, että hinnat Bulgariassa ovat nousseet ja Suomessa työskentely ei ole enää yhtä tuottavaa kuin ennen. Kysymykseen siitä, mille firmalle hän työskentelee, mies antaa jälleen uuden firman nimen.
Kaupparekisterin mukaan tämän yhtiön toimiala on ”paperituotteiden, öljypohjaisten tuotteiden sekä rakennusteollisuuden tuotteet ja raaka-aineet.” Lisäksi yhtiö voi harjoittaa osakekauppaa ja kiinteistöjen hallintaa.
Yhtiö on rekisteröity Lauttasaaressa olevaan toimistotaloon, jonka omistaa Venäjän valtio. Tilinpäätöksen mukaan yhtiö maksoi vuonna 2025 palkkoja 65 000 euron edestä.
Yhtiö on ilmoittanut tilaajavastuuraportteihin, ettei sillä ole palkattua työvoimaa. Ylen tietojen mukaan sillä on kuitenkin yli 15 työntekijää Pasilan urakkakohteessa.
Yhtiöstä ei vastattu Ylen haastattelupyyntöön.
Rakennusliitto: Valvonta ei toimi
Rakennusliitto sai tiedon Pasilan urakkakohteen ongelmista whistleblowing-ilmoituskanavalle tulleen vinkin avulla. Liiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström kuvailee kohdetta sotkuiseksi, mutta ei täysin tavattomaksi.
– Meille tulee kuukausittain vastaan työmaita, joissa on tämän kaltaisia ongelmia. Pitkiä aliurakointiketjuja ja epäselviä urakoitsijoita, mikä vaikeuttaa selvitystyötä.
– Tälläkin työmaalla on työntekijöitä, jotka eivät edes tiedä, kenellä he ovat töissä, Malmström sanoo.
Miten on mahdollista, ettei tiedä, kenellä on töissä?
– Pääurakoitsija voi järjestää sinulle perehdytyksen, mutta menetkin sitten töihin aliurakoitsijalle. Palkka voidaan maksaa laskutuspalvelun kautta, ja virallisesti työntekijän kerrotaankin olevan kevytyrittäjä.
Malmströmin mielestä rakennusalan valvonta toimii ”todella huonosti”. Viranomaisilla ei ole resursseja, eikä laki mahdollista riittäviä toimenpiteitä, hän sanoo.
– Viranomaiset voivat käydä toteamassa puutteen työmaalla ja kertoa, että jatkossa hoida homma paremmin. Onko se tänä päivänä minkään näköinen pelote esimerkiksi rikollisille, joita alalla myös toimii?
– Jos toiminnan tarkoitus on käyttää järjestelmää hyväksi, ei kehotus, että ”maksa palkat ensi kerralla oikein”, toimi tänä päivänä.
Malmström ei kommentillaan rikollisista toimijoista viittaa Pasilan-hankkeeseen.