Valtiovarainministeriön viesti Suomen talouden tilasta on synkkä. Ministeriön mukaan talous kasvaa odotettua huonommin, joten arviota tämän vuoden talouskasvusta on ruuvattu alaspäin.
Syyksi ministeriö nimeää Lähi-idän kriisin ja siitä johtuvan öljyn hinnan nousun. Suomen julkisen talouden alijäämä myös syvenee ja pysyy suurena, arvioi valtiovarainministeriö kevään talousennusteessaan.
– Kriisi Lähi-idässä lisää epävakautta ja epävarmuutta sekä hidastaa talouden kasvua ja kiihdyttää inflaatiota Suomessa tänä vuonna. Kriisi vaikeuttaa jo entuudestaan vaikeaa tilannetta Suomen julkisessa taloudessa, ylijohtaja Mikko Spolander kuvailee katsauksen julkistamistilaisuudessa.
Talouskasvu odotettua heikompaa
Suomen bruttokansantuotteen (BKT ) kasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin. Vielä joulukuussa ministeriö ennusti kuuluvaksi vuodeksi 1,1 prosentin talouskasvua.
Ensi ja seuraavana vuonna talouden odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia. Kasvun odotetaan vahvistuvan ennustejakson loppupuolella, jos öljyn hinta laskee ja talous toipuu suhdannekuopasta.
Ennusteessa oletetaan, että Lähi-idän kriisi jää lyhytaikaiseksi, eikä aiheuta oleellisia vaikutuksia tuotteiden hinnoissa tai johda rahoitusolojen kiristymiseen euroalueella. Kriisin väistyttyä talous alkaisi toipua ministeriön mukaan nopeasti.
Valtiovarainministeriöllä on myös toinen ikävämpi vaihtoehtoinen ennuste, jossa Lähi-idän kriisi jatkuisi pidempään.
– Tässä ennusteessa 30 prosentin lisäkasvu öljyn hinnassa laskisi Suomen talouskasvun tänä vuonna nollaan, kertoo finanssineuvos Janne Huovari.
Huovarin mukaan Lähi-idän kriisin pitkittymisen lisäksi ennusteen toteutumisessa on muitakin riskejä, kuten yhä jatkuva Ukrainan sota, tekoälyn kehitys ja näiden kaikkien vaikutus kansalaisten ostovoimaan.
Kansa ei kuluta vaan säästää
Merkittävästi noussut öljyn hinta kasvattaa inflaatiota eli nostaa hintoja.
Kuluttajahintojen nousu jää kuitenkin noin kahteen prosenttiin, sillä muiden kuin energian hintojen nousu on maltillista. Ministeriö odottaa inflaation hidastuvan ensi vuonna.
Energian hinnan nousu ja kehno työllisyystilanne heikentävät kotitalouksien ostovoimaa, vaikka palkankorotukset ja veronkevennykset tukevat kansalaisten tuloja.
Suomalaiset reagoivat epävarmaan talousnäkymään ja julkisen talouden sopeutukseen varovaisuudella: Kulutusta lykätään ja säästäminen lisääntyy.
Ylijohtaja Spolanderin mukaan taloudessa on jarruja, jotka lykkäävät talouden toipumista. Kuluttajat muun muassa arvioivat inflaation todellista korkeammaksi, viiteen prosenttiin.
Ministeriö ennustaa, että kuluttaminen kuitenkin lisääntyisi ensi vuonna, kun ostovoima paranee ja säästäminen vähenee.
Työllisyystilanne ei parane
Työttömyys ei näytä kohenemisen merkkejä tänä vuonna. Finanssineuvos Huovarin mukaan ministeriö odotti työmarkkinoilla jo käännettä parempaan, mutta näin ei ole nyt käynyt.
Työvoima on kasvanut merkittävästi työmarkkinoilla työllisyystoimien ja maahanmuuton seurauksena.
Työllisten määrä on pysynyt vakaana, mutta työttömyysaste on noussut korkealle yli 10 prosentin. Työttömänä oli maaliskuussa noin 315 000 ihmistä.
Ministeriön mukaan työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen käynnistyvät vasta ensi vuonna, olettaen tietysti, että talouskasvu vahvistuu.
Alijäämä jumittuu korkealle tasolle
Hidas kasvu ja kasvavat menot pitävät julkisen talouden syvästi alijäämäisenä. Kehno taloustilanne heikentää julkista taloutta, syventää alijäämiä ja kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista.
Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tänä vuonna alijäämä syvenee 4,6 prosenttiin. Finanssineuvos Jenni Pääkkösen mukaan tämä johtuu siitä, että Lähi-idän kriisi pitää talouskasvun hitaana, hävittäjähankintoja aletaan kirjata menoihin ja sopeutuksen tahti hidastuu.
Menojen nopea ja tulojen hidas kasvu jähmettää alijäämän samalle tasolle vuosikymmenen loppuun asti. Korkomenot kasvavat nopeasti ja talous verkkaisesti, joten alijäämä on 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vielä vuonna 2030.
Ylijohtaja Spolanderin mukaan näin suuret alijäämät ja velan kasvu ovat riski EU:n alijäämämenettelyn kannalta, johon Suomi on joutunut.
EU voi todeta, ettei Suomi ole ryhtynyt riittäviin toimiin ja noudattanut komission suosituksia, hän sanoo.
Velkasuhde lähes 100 prosenttia vuonna 2030
Ministeriön mukaan nyt nähtävissä oleva talouskasvu ja syvät alijäämät ei riitä pysäyttämään velkasuhteen kasvua.
Tänä vuonna velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee yli 91 prosenttiin. Vielä viime vuonna velkasuhde oli 88 prosenttia BKT:stä. Velkasuhteen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velkasuhde olisi jo yli 99 prosenttia.
Energian hinnan nousu heikentää myös Suomen vientiä tänä vuonna. Investoinnit sen sijaan kasvavat pääosin puolustushankintojen, mutta myös energia- ja teknologiasiirtymän ansiosta. Ne lisäävät erityisesti kone- ja laiteinvestointeja mutta myös rakentamista.
Asuntorakentaminen ei toivu vieläkään heikon kysynnän vuoksi.
* Juttua on päivitetty kauttaaltaan tiedotustilaisuuden annilla.