Suomen työttömyysluvut ovat edelleen Euroopan surkeimpia

EU-maiden tuoreet työttömyys­luvut julkaistiin torstaina. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo, että luvut seuraavat tuttua kaavaa.

Eurostatin uusimassa työttömyysmittauksessa Suomi on ykkösenä (10,5 %), Espanja kakkosena (10,3 %) ja Ruotsi kolmantena (9,2 %).
Suomen työttömyysluvut ovat edelleen Euroopan heikoimpia. Kuva: Nanna Särkkä / Yle

Suomen työttömyys on edelleen Euroopan heikointa. Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 10,5 prosenttia.

Euroopan komission tilastoviranomainen Eurostat julkaisi uusimmat tiedot EU-maiden työttömyysasteesta tänään torstaina. Luvut kertovat maaliskuun tilanteesta. Suomi nousi listan kärkeen vuoden alussa.

Toisena listalla on Espanja 10,3 prosentin ja kolmantena Ruotsi 9,2 prosentin työttömyydellä. EU-maiden keskimääräinen työttömyysaste oli maaliskuussa puolestaan kuusi prosenttia.

Torstaina julkaistut luvut seuraavat jo tuttua kaavaa.

– Jo pitkään on ollut tilanne, että Suomessa on korkea työttömyys ja euroalueella jopa ennätyksellisen alhainen, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Isoin syy korkean työttömyyden taustalla on Appelqvistin mukaan Suomen pitkään jatkunut heikko suhdannejakso.

Euroalueella on puolestaan mennyt keskimäärin paremmin ja talous on pysynyt kasvussa. Euroalueella kasvua on tullut Etelä-Euroopan maiden palveluvaltaisilta aloilta, jotka tarvitsevat paljon työvoimaa.

Suomen tilanteeseen vaikuttaa myös se, että toisin kuin Euroopassa keskimäärin, työvoiman kasvu on ollut vahvaa.

– Meillä työttömyyttä on nostanut myös työvoiman tarjonnan lisääntyminen, kun muualla Euroopassa on kärsitty työvoimapulasta. Tämä on pidemmän päälle jossain määrin positiivinenkin asia.

Työttömyysaste kertoo siitä, kuinka suuri osa 15–74-vuotiaasta työvoimasta on työttömänä. Eurostatsin luvut ovat kausitasoitettuja, eli niistä on poistettu eri kuukausiin ajoittuvat vaihtelut työttömyydessä.

Tarvitaan laajempi suhdekäänne

Suomen talouden suhteen on jo pitkään odotettu elpymistä ja kasvua, jonka myötä myös työttömyystilanne paranisi. Appelqvist kuitenkin huomauttaa, että suhdannenäkymät ovat synkistyneet viime aikoina Lähi-idän tilanteen takia.

– Nyt näyttää kyllä uhkaavasti siltä, että kasvu saattaa Suomessa jäädä sen verran hitaaksi, että se ei vielä riitä merkittävällä tavalla auttamaan työttömyysongelman kanssa.

Aiemmin tällä viikolla saatiin positiivisia talousuutisia, kun ensin Turun telakalle varmistui miljardiluokan tilaus ja keskiviikkona hissiyhtiö Kone kertoi ostavansa kilpailijansa TKE:n Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa.

Appelqvistin mukaan työllisyyden kannalta suurempi merkitys on telakkateollisuuden uutisilla.

– Ne auttavat työllisyyden kanssa, mutta ei mikään yksittäinen asia sitä kokonaisuutta muuta. Tarvitsemme laajemman suhdannekäänteen.

Näin alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen arvioi syitä Suomen korkeaan työttömyysasteeseen, kun Suomi nousi tilaston kärkeen vuoden alussa:

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen arvioi Suomen korkeiden työttömyyslukujen selittyvän muun muassa sillä, että henkilökuluja karsitaan niin yrityksissä kuin julkisissa työpaikoissa.

Muokkaus 30.4.2026 kello 13.26: Juttu päivitetty Jukka Appelqvistin haastattelulla.

Korjaus 30.4.2026 klo 12.28: Maakohtaiset luvut esittävässä grafiikassa luki alaotsikossa aluksi virheellisesti vuosi 2025. Grafiikka näyttää maaliskuun 2026 tilanteen.