PARIISI Cannesin elokuvajuhlien tunnelma oli tänä vuonna tavallista kireämpi. Taustalla on Ranskassa jo pidempään vellonut kulttuurisota media-alalla. Jupakka löi nyt laineita myös elokuva-alalle.
Merkittävä elokuvapomo ilmoitti Cannesissa viime viikolla laittavansa satoja elokuva-alan ammattilaisia mustalle listalle, eli käytännössä hän kieltäisi heidän palkkaamisensa. Tylyn ilmoituksen teki Euroopan ja Ranskan suurimman elokuvatuotantokonserni Canal+:n pääjohtaja Maxime Saada.
Saadan työnantaja Canal+ kuuluu mediaimperiumiin, jonka taustalla on konservatiivisten arvojen puolestapuhuja ja harras katolilainen miljardööri Vincent Bolloré. Bolloré omistaa yhtiöstä 31 prosenttia. Ranskalaiset elokuvantekijät syyttävät miljardööriä äärioikeistolaisen agendan ajamisesta.
Toukokuun alkupuolella La Libération -lehti julkaisi vetoomuksen, jossa 600 elokuva-alan ammattilaista ilmoitti vastustavansa miljardööri Bollorén vaikutusvallan kasvua elokuva-alalla. Canal+ kieltäytyy siis nyt työskentelemästä vetoomuksen allekirjoittajien kanssa.
Canal+-yhtiö rahoitti viime vuonna elokuvahankkeita noin 200 miljoonalla eurolla.
Videolla elokuva-alan ammattilaiset reagoivat Canal+:n ukaasiin:
Perjantaihin mennessä lähes 4 000 elokuvantekijää oli allekirjoittanut vetoomuksen. Allekirjoittaneiden joukossa ovat muun muassa ranskalaisnäyttelijät Juliette Binoche ja Adèle Haenel sekä joukko ulkomaalaisia tekijöitä, kuten yhdysvaltalaisnäyttelijä Mark Ruffalo, espanjalaisnäyttelijä Javier Bardem ja suomalainen elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.
Ranskan kulttuuriministeri Catherine Pégard on moittinut Canal+:n johdon reaktiota ylimitoitetuksi.
Ihmisoikeusjärjestö LDH ja elokuva-alan työntekijöiden etujärjestö CGT Spectacle ovat haastaneet Canal+ -yhtiön oikeuteen. Ne syyttävät yhtiötä syrjinnästä ja pyrkimyksestä vaientaa kriittiset mielipiteet.
Miljardöörin mediavalta kasvaa
Vincent Bollorén vaikutusvalta Ranskan kulttuuri- ja media-alalla on poikkeuksellisen vahva, ja se on kasvanut vaivihkaa.
Bolloré omistaa Canal+-yhtiön lisäksi useita tv- ja radiokanavia, kuten TV-kanava CNewsin ja Europe 1 -radiokanavan sekä aikakauslehti Paris Matchin ja Journal du Dimanche -sanomalehden. CNews oli viime vuonna Ranskan katsotuin tv-uutiskanava. Europe 1 -radiokanava kerää vajaa kolme miljoonaa kuulijaa päivittäin. Paris Match taas on Ranskan luetuin viikkolehti.
Bollorén omistamien medioiden toimituksellisen linjan on sanottu siirtyneen oikealle ja antaneen enemmän tilaa oikeistopopulistisille näkökulmille.
Myös kustannusala on ollut huolissaan Bollorén vaikutuksen laajenemisesta. Huhtikuussa yli sata kirjailijaa jätti maineikkaan Grasset-kustantamon vastalauseena Bollorén äärioikeistolaiselle linjalle. Lähtijöitä olivat muun muassa Virginie Despentes ja Bernard-Henri Lévy. Bollorén yhtiö omistaa Ranskan suurimman kustannuskonsernin Hachetten, johon Grasset kuuluu.
Media kulttuurisodan välineenä
Arnaud Mercier'n mukaan kyse on kulttuurisodasta, joka on rantautunut nyt myös Ranskaan.
Mercier toimii viestinnän professorina Paris Panthéon Assas -yliopistossa sekä Institut Français de Presse -mediatutkimuslaitoksessa.
Ilmiö on tuttu monista muista maista, kuten Yhdysvalloista, jossa presidentti Donald Trumpin hallinto käyttää mediakanavia poliittisten aatteidensa levittämiseen.
– Ne, jotka investoivat mediakanaviin, pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin esimerkiksi maahanmuutosta, kansallisesta identiteetistä ja perinteisistä arvoista, Mercier sanoo.
Bollorén omistamaa CNewsis-uutiskanavaa on syytetty avoimen äärioikeistolaisesta linjasta sekä maahanmuuttovastaisen ja konservatiivisen ideologian levittämisestä. Politiikan tutkija Julien Labarre vertaa CNewsia yhdysvaltalaiseen uutiskanava Fox Newsiin, joka tunnetaan konservatiivisesta uutissisällöstään.
Videolla Arnaud Mercier kuvaa, miten media toimii kulttuurisodan välineenä:
Mercier’n mukaan Ranskan mediamaisema on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
– Polarisaatio on aiemmin näkynyt lähinnä painetussa lehdistössä, mutta nyt se alkaa näkyä myös radiossa ja televisiossa.
Julkinen media äärioikeiston tähtäimessä
Kulttuurialan lisäksi Ranskan yleisradioyhtiö on ollut laajasti otsikoissa tänä keväänä.
Laitaoikeistoryhmittymä UDR:n kansanedustaja Charles Alloncle aloitti lokakuussa 2025 parlamentaarisen tutkinnan, jossa tarkasteltiin Ranskan julkisen television France Télévisions -yhtiön sekä julkisen radion Radio Francen rahoitusta ja puolueettomuutta.
Alloncle julkaisi tutkinnan perusteella toukokuun alussa raportin, joka sisältää 69 suositusta yleisradioyhtiön uudistamiseksi. Raportti suosittelee yhtiön budjetin leikkaamista miljardilla eurolla eli neljänneksellä. Tällä hetkellä sen kokonaisbudjetti on neljä miljardia euroa.
Lisäksi raportti suosittelee useiden kanavien lopettamista, lastenohjelmien vähentämistä sekä viihdebudjetin leikkaamista 75 prosentilla.
Professori Mercier'n mukaan laitaoikeisto pyrki tutkinnan kautta valmistelemaan suurta yleisöä tuleviin leikkauksiin. Ranskan julkinen media on tähän asti ollut melko suojellussa asemassa, Mercier toteaa.
Aihe on ajankohtainen, sillä Ranskassa käydään presidentinvaalit keväällä 2027. Maahanmuuttovastaisen Kansallinen liittouma -puolueen puheenjohtaja Jordan Bardella on sanonut haluavansa yksityistää Ranskan yleisradioyhtiön, jos puolue nousee valtaan ensi vuonna.
Ranskassa julkisen median rahoitus on vuodesta 2022 lähtien tullut valtion budjetista verotulojen kautta.
Mercier muistuttaa, että pyrkimys heikentää julkista media on monista Euroopan maista tuttu ilmiö.
– Viime vuosina julkinen media on ollut laitaoikeiston hampaissa myös Puolassa, Unkarissa, Italiassa ja Pohjoismaissa. Ei ole mitään syytä, miksi sama kehitys ei rantautuisi myös Ranskaan.