Kun miedot, maksimissaan 8-prosenttiset alkoholijuomat ilmestyivät tuhansien ruokamarkettien hyllyille kesäkuussa 2024, moni pelkäsi suomalaisten alkoholin kulutuksen kääntyvät nousuun pitkän laskuputken jälkeen.
Aiemmin ruokakaupoista oli saanut vain enimmillään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Sitä vahvemmat juomat piti hakea Alkosta. Lakiuudistus tarkoitti, että 8-prosenttisia viinejä, juomasekoituksia ja muita vastaavia alkoi saada lähes kaikkialta.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi lausunnossaan, että jo huomattavasti pienempi alkoholin saatavuuden kasvu on aiheuttanut myös kulutuksen lisääntymistä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vahvempien juomien saapuminen ruokakauppoihin ei vaikuttanut pelätyllä tavalla.
Tilastot osoittavat, että alkoholin kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan. 5,5–8-prosenttisten osuus päivittäistavarakauppojen alkoholimyynnistä on jäänyt vaatimattomaksi.
– Viinien osuus myynnistä on neljä prosenttia, ja juomasekoitukset nostavat osuuden viiden prosentin pintaan. Kasvu on ollut todella maltillista, sanoo Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Loikkasen mukaan ruokakaupoista ostetaan yhä ylivoimaisesti eniten olutta. Niissäkin suositaan miedompia juomia.
– Kyllä me suomalaiset olemme keskiolutkansaa, Loikkanen summaa.
Mökkikunnat kiittävät vahvoista viineistä
Päivittäistavarakauppa lobbasi vahvempia alkoholijuomia myymälöihinsä vuosia ennen myynnin sallimista.
Tuula Loikkasen mukaan kaupat eivät ole kuitenkaan olleet pettyneitä, vaikka vahvoista viineistä ei tullutkaan myyntimenestystä.
– Ihan odotusten mukaisesti on menty. Esimerkiksi maakuntien mökkikunnista on sanottu, että tämä on ollut hyvää palvelua kuluttajille, kun ei ole tarvinnut lähteä pitkiä matkoja ajelemaan, vaan viinit ja vahvemmat oluet on saanut kaupasta.
K-supermarket Triplan kauppias Petri Miettinen kertoo videolla lakiuudistuksen vaikutuksista omassa myymälässään:
Lupa- ja valvontaviraston tuore vähittäismyyntitilasto osoittaa, että suomalaiset hakevat viininsä edelleen pääosin Alkosta: kuudesta pullosta viisi ostetaan pitkäripaisesta ja yksi muualta.
5,5–8-prosenttisten viinien vähittäismyynti kasvoi viime vuonna 31 prosenttia vuodesta 2024. Tuona vuonna ne tosin tulivat myyntiin vasta kesäkuussa, kun viime vuoden tilastoissa näkyy jo kokonaisen vuoden myynti.
Juomasekoituksissa ostot painottuvat yli 90-prosenttisesti mietoihin eli alle 5,5-prosenttisiin juomiin.
Lakiuudistuksen alla oltiin huolissaan etenkin teinitytöistä, joiden pelättiin siirtyvän niin sanotuista limuviinoista vahvempiin vaihtoehtoihin.
Näin ei ole kuitenkaan tilastojen valossa käynyt.
Suomalaisten raitistuminen jatkui
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt tasaisesti yli 15 vuoden ajan, eikä viime vuosi tehnyt poikkeusta – vaikka alkoholijuomien valikoima ruokakaupoissa lisääntyikin.
Myynti laski viime vuonna 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Punaviinin myynti väheni liki 10 prosenttia, siiderin reilut viisi ja valkoviinin reilut neljä prosenttia. Valtaosassa muitakin juomalajeja kirjattiin myynnin laskua.
Myyntitilastojen mukaan miinusmerkkinen kehitys on jatkunut kuluvan vuoden tammi-helmikuussakin.
Loikkasen mielestä vanhat, suomalaisia ja alkoholia koskevat huolenaiheet olisikin syytä jo unohtaa.
– Me suomalaiset olemme pystyneet todistamaan, että vanha stoori siitä, että saatavuus aina lisää kokonaiskulutusta, ei enää pidä paikkaansa.
Loikkasen mukaan alkoholin kokonaiskulutus ei ole kasvanut, vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana on toteutettu useita alkoholiuudistuksia. Hän sanoo, että seuraavaksi päivittäistavarakaupat haluaisivat hyllyihinsä myös oikeat, yli 8-prosenttiset viinit, joita toistaiseksi saa vain Alkoista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sen sijaan vastusti jo edellistä lakiuudistusta. Se pistäisi paussille mahdollisen seuraavankin.
– THL suosittelee, että pidättäydyttäisiin uusista alkoholin saatavuuden laajennuksista, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Hän muistuttaa, että vaikka kulutus on laskenut pitkään, alkoholin aiheuttamat haitat eivät ole vähentyneet.
Edellinenkin uudistus eli 8-prosenttisten tulo kauppoihin toteutettiin Mäkelän mukaan lähinnä myyjien ja kaupan toiveista. Asiakkaat ostivat 8-prosenttisia harvakseltaan ennen jo lakiuudistusta.