Vammaisjärjestöt pitävät lasten koulupäivien pituuteen puuttuvaa perusopetuslain muutosta epäonnistuneena. Yle kertoi aiemmin eri puolilla Suomea asuvista lapsista, joiden arki suistui lakimuutoksen myötä raiteiltaan.
Koulupäivän lyhentäminen on ollut esimerkiksi monelle autismikirjon lapselle tärkeä yksilöllinen järjestely.
Viime elokuussa voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi lasten koulupäiviä ei ole voitu lyhentää samalla tavalla kuin ennen. Lyhennetty koulupäivä on nyt viimesijainen keino ja mahdollista vain määräajaksi ja terveydellisistä syistä.
Lakiuudistuksen jälkeen esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Autismiliitto ovat saaneet selvästi aiempaa enemmän yhteydenottoja, jotka koskevat koulupäivien lyhentämistä.
– Lyhennyksiä on ollut aiempaa vaikeampi saada, Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi Tanja Salisma tiivistää.
Uusi laki painottaa vahvasti opiskelua koulussa ja lapsen oikeutta opetukseen. Kaikkien vammaisten tai toimintarajoitteisten lasten osalta tämä ei kuitenkaan Salisman mukaan nyt toteudu, koska mahdollisuus koulupäivän lyhentämiseen huonontui.
Monet lapset ovat siinä tilanteessa, että kouluun meneminen ei onnistu enää ollenkaan.
– Koulusta on voinut tulla mörkö ja iso kuormitustekijä, jos siellä on pakolla yritetty pitää lasta kauemmin kuin tämän terveydentila mahdollistaa, Salisma harmittelee.
Videolla Seinäjoella asuva Tuuli kertoo, miten hänen yhdeksäsluokkalainen poika reagoi syyslukukauden alussa.
Laki ja siitä annettu ohjeistus epäselviä
Vammaisjärjestöt pitävät lakia epäselvänä ja Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön antamia ohjeita ristiriitaisina.
Epätietoisuutta on aiheuttanut muun muassa se, miten toimitaan tilanteissa, joissa oppiainekohtainen tai tilapäinen lyhentäminen sopii huonosti ja tarve lyhentämiselle on pidempiaikainen.
Autismiliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Sari Valjakan mukaan tätä kohtaa laissa pitäisi selkeyttää.
– Lyhentämisen tulisi tarvittaessa olla mahdollista myös pidempiaikaisena järjestelynä siten, että oppilaalla säilyy mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä, jos hän siihen kykenee, Valjakka toteaa.
Tanja Salisman mukaan lapset ovat nyt eriarvoisessa asemassa sen suhteen, miten kukin kunta ja koulu lakia tulkitsee.
– Osa oppilaista on saanut jatkaa aika lailla samalla tavalla kuin aiemmin, ja toisille on tullut vahvaa viestiä, että koulussa pitäisi pystyä olemaan täydet tunnit, Salisma kertoo.
Koulut ovat toimineet eri tavoin myös esimerkiksi siinä, minkä tahon antamia terveydenhuollon todistuksia perheiltä on vaadittu päätöksen teon yhteydessä. Myös siinä on eroa, miten toimitaan määräaikaisen lyhennetyn jakson jälkeen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: lain vaikutukset selvitettävä
Vammaisjärjestöt kritisoivat lain valmistelua ja pitävät sitä hätäisenä. Järjestöjen mielestä laista valmisteluvaiheessa annettuja lausuntoja ei otettu riittävästi huomioon.
– Aiemmin oli poikkeuksellista, että iso uudistus viedään näin nopeasti läpi, Salisma muistelee.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto suosittelee tuoreessa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa, että perusopetuslain uudistettujen tukea koskevien säännösten vaikutuksia vammaisiin oppilaisiin selvitetään ja lain puutteita korjataan.
Myös vammaisjärjestöt pitävät tärkeänä, että lakia tarkastellaan koulupäivien lyhentämisen osalta uudestaan.
– Uskon ja toivon, että selkeyttämistä vaativat asiat käydään läpi ja lakia muutetaan, Tanja Salisma sanoo.