Siilinjärveläisen Tarinagolfin väylien vieressä on ruutuja, joissa kasvaa koenurmikkoa. Kenttämestari Pirjo Hotti sai idean pari vuotta sitten seminaarissa, kun suunnitelmissa oli kentän nurmikon uusiminen.
– Tämän piti olla vaan ihan siilinjärveläinen projekti, mutta nyt ne puhuvat tästä jo Kanadaa myöten.
Suomalaisessa kentänhoidon seminaarissa ei tuntunut olevan tietoa, miten etelännatanurmen siementä tulisi kasvattaa, että se selviäisi pohjoisilla leveysasteilla.
Tanskalainen siemenvalmistaja lupasi toimittaa siemeniä testiin, jos Hotti haluaisi tutkia asiaa. Hotti innostui, ja siitä se ajatus sitten lähti.
– Aluksi piti olla vain kaksi koenurmikkoa, mutta nyt on yksitoista kappaletta.
Suomen Golfliiton kenttäkehittäjä Janne Lehto painottaa nurmikon laadun merkitystä.
Nurmikko vaikuttaa olennaisesti pallon liikkumiseen, ja sitä myötä pelitulokseen. Nurmikon ulkonäkö kuuluu myös lajin arvostettuihin ominaisuuksiin.
Lehto sanoo, että suomalaiset golfnurmet ovat tasoltaan varsin hyviä. Hänen mukaansa kenttien hoidossa mennään koko ajan ammattimaisempaan suuntaan.
Siilinjärven koenurmikoilla testataan, miten orgaaninen lannoite ja peittäminen harsolla talveksi vaikuttavat nurmeen. Tarkastelussa ovat puhtaiden lajikkeiden myös lajikeseokset.
Vuosi ei riitä tutkimiseen
Hotti korostaa, että kyseessä on kenttäkoe, ei lajikekoe. Kenttäkoe tähtää nurmikon käyttökelpoisuuden testaamiseen, lajikekoe on puolestaan tieteellisempi.
Projekti on herättänyt jo kansainvälistä kiinnostusta. Kokemukset ovat päätymässä eurooppalaisen siemenvalmistajan uutiskirjeeseen. Hotti toimittaa kuvaraportteja viikon välein.
Hotti kaipasi ideoita luonnonmukaisempaan lannoittamiseen. Maailmanlaajuisen lannoitefirman mielenkiinto heräsi tätä kautta heidän edustajansa kenttävisiitillä. Viimeisimmäksi yhteydenottoja on tullut Kanadasta.
Kenttämestari toivoo kokeen hyödyttävän monia pohjoisia golfkenttiä, sillä talvehtiminen ja kevään kasvuun lähtö ovat isoja haasteita Pohjoismaissa. Jo Suomen sisällä savolaiset kentät elävät pari kuukautta lyhyemmän kasvukauden kuin Etelä-Suomessa.
Koeruudut kylvettiin vuosi sitten ja tutkimus kestää kolme vuotta. Hotti odottaa jatkoa ja pohtii tilannetta savolaisella vaatimattomuudella.
– Ei vuodessa mitään varmoja johtopäätöksiä kannata vetää, mutta eivät nurmet yhtään huonolta näytä ensimmäisen talven jälkeen.