Suomalaisten yliopistojen teknologia kiinnostaa puolustusteollisuutta nyt enemmän kuin koskaan.
Myös yliopistomaailma on aiempaa suopeampi sille, että innovaatiot virtaavat sotilaskäyttöön.
Syitä kehitykselle on monia: Suomen Nato-jäsenyys, Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja sota Ukrainassa sekä koko sodankäynnin luonteen perustavanlaatuinen muutos.
Kävimme tutustumassa Aalto-yliopiston kampukselta ponnistaneisiin yrityksiin, jotka hakevat nyt jalansijaa puolustusmarkkinoilta.
Yksi niistä on Metaktik, joka valmistaa uudenlaisia antennipintoja.
– Tällä hetkellä rahoitustilanne on sellainen, että kaksikäyttötuotteille on helpompi saada rahoitusta kuin vain siviilipuolen tuotteille, Metaktikin toimitusjohtaja Tuukka Kuuramaa kertoo.
Tuukka Kuuramaa ja Ville Lundén ovat Metaktik-yhtiön perustajat. Yhtiö kehittää uudenlaisia antenneja puolustuskäyttöön.
Metaktikin antennit ovat esimerkki kaksoiskäyttöteknologiasta. Teknologia on alun perin suunniteltu siviilisatelliittien käyttöön.
”Aiemmin ratkottiin siviilimaailman ongelmia”
Yliopistomaailmassa puhutaan kaksoiskäyttöteknologiasta. Sillä tarkoitetaan teknologiaa, joka soveltuu sekä sotilas- että siviilikäyttöön.
Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavan vararehtori Jyri Hämäläisen mukaan kaksoiskäyttöteknologian olemassaolo on opittu tunnistamaan paremmin.
– Aiemmin yliopistoissa keskityttiin lähes vain ja ainoastaan ratkomaan siviilimaailman ongelmia, mutta tänä päivänä kaksoiskäyttö- ja siviilitutkimusta on hyvin vaikea erottaa toisistaan.
Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä niin Ukrainan rintamilla kuin Lähi-idässäkin. Kevään aikana ukrainalaisia drooneja on harhautunut myös Suomeen.
Droonit edustavat uuden ajan sodankäyntiä, jossa lennokit suorittavat satojen, jopa tuhansien kilometrien kamikaze-lentoja tärkeisiin strategisiin kohteisiin tai kuormittavat vihollisen ilmapuolustusta.
Droonien esiinmarssi on mullistanut käsityksen siitä, mitä kaksoiskäyttöteknologia ylipäätään on.
Puolustukseen suuntaaminen toi miljoonarahoituksen
Jyri Hämäläisen mukaan yliopiston tavoitteena on tehdä pitkäjänteistä huippututkimusta tieteen ehdoilla, mutta tutkimuksen sivutuotteena nousee ideoita myös kaupallistettavaksi.
– Ratkaisevaa on se, mistä löytyy paras rahoitus tuotteiden tuomiseen markkinoille. Tällä hetkellä puolustussektorilla on paljon rahoitusta yrityksille, Hämäläinen sanoo.
”Rahoitusta on” – tämän huomasivat maaliskuun lopussa tuoreen kasvuyrityksen, uudenlaisia antennipintoja valmistavan Metaktikin perustajakaksikko Tuukka Kuuramaa ja Ville Lundén.
Metaktik sai suomalaiselta sijoitusyhtiöltä noin miljoonan euron rahoituksen alkuvaiheen toimintaan ja tuotekehitykseen.
Metapintoja on kehitetty Aallossa satelliittien antennikäyttöön. Kun ideaa lähdettiin kaupallistamaan tuotteeksi, nousi puolustusteollisuus nopeasti pöydälle.
Innovaation kaupallistamista tutkittiin Business Finlandin rahoittamassa, noin puolentoista vuoden projektissa.
– Etenkin alkuvaiheessa panostus on erilaisissa kevyissä ilma-aluksissa ja miehittämättömissä aluksissa maalla ja merellä, Kuuramaa kertoo.
Antennin tarkka suunnattavuus auttaa droonia esimerkiksi luovimaan yhä ankaramman gps-häirinnän keskellä.
– Meidän tuotteessa puolustusteknologia on vähän kuin sisäänrakennettuna, mutta kautta linjan kaupallistajat ovat alkaneet miettimään, onko teknologialla kaksikäyttömahdollisuus, Tuukka Kuuramaa sanoo.
Kuuramaa on huomannut, että myös pääomasijoituspuolella on tehty suuri käännös: moni sijoittaja näkee, että puolustusteollisuuteen kannattaa juuri nyt investoida.
Puolustusteollisuuden kasvanut kysyntä näkyy myös esimerkiksi avaruusteknologian ammattilaisten työllistymisessä alalle.
Siru, joka mahdollistaa yli-inhimillisen näkemisen
Aallon tutkimuksesta lähteneen Agate Sensors -kasvuyrityksen kehittämä kuvantamissiru on myös hyvä esimerkki kaksoiskäyttöteknologiasta.
Yhtiö kehittää uudenlaista valonmittausteknologiaa, joka muuttaa tavan, jolla tietokoneet ja kännykät ”näkevät” maailman.
Sirun avulla koneet havaitsevat enemmän valon aallonpituisuuksia kuin ihmissilmä, joka näkee kolmea perusväriä.
Kun konenäölle tarjotaan mahdollisuus havaita satoja valon aallonpituuksia, muuttuu näkeminen yli-inhimilliseksi: tietokone saa Teräsmiehen röntgenkatseen.
– Nykyteknologia ymmärtää, että kuvassa on jotain. Meidän teknologiallamme ymmärretään, mitä kuvassa on, Agaten kaupallinen johtaja Mikael Westerlund tiivistää.
Westerlund kertoo, että laajemman valoskaalan avulla tietokone voi tunnistaa kohteensa hyvin tarkasti: esimerkiksi erottaa eri materiaaleja toisistaan.
Agate Sensorsin puolijohde pakkaa suuren laboratorioteknologian pieneen siruun.
Samalla teknologian hinta putoaa kymmenistä tuhansista euroista satoihin euroihin.
Ensimmäisenä yritys suuntaa puolustusmarkkinoille. Westerlundin mukaan kuvantamissiru mahdollistaa esimerkiksi droonien tunnistamisen paljon nykyistä kauempaa.
– Jos pystymme pidentämään havaitsemisetäisyyttä 20-kertaiseksi, se antaa enemmän aikaa miettiä, mitä lähestyvän droonin kanssa tehdään.
Sirun tuottaman datan perusteella tietokone voi myös tunnistaa, onko drooni oma vai vihollisen – pitääkö ampua vai tervehtiä.
Sotilaskäyttö avaa rahahanoja
Kun aiemmin tutkimusrahoituksessa pyrittiin pitämään kaksoiskäyttö- ja siviilitutkimus erillään, aukeavat vuonna 2028 EU:n rahahanat myös puolustusta hyödyttävälle teknologialle unionin Horisontti Eurooppa -ohjelmassa.
Vuonna 2021 käynnistynyt, lähes 100 miljardin euron budjetilla pyörivä horisonttiohjelma on ollut EU:n kaikkien aikojen suurin satsaus tutkimukseen.
Yliopistot ovat perinteisesti olleet sodanvastaisia instituutioita. Opiskelijat ovat olleet aina eturivissä protestoimassa maailman konflikteja vastaan.
Miten siis puolustusteollisuuden ja yliopistojen intressit käyvät yhteen?
– Professorit ja tutkijat voivat itse päättää, mihin he haluavat keskittyä. Se, mihin suuntaan tutkimusta halutaan viedä, on heidän oma valintansa, Aallon vararehtori Jyri Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen painottaa myös, että ketään ei pakoteta tekemään tutkimusta, joka ei tunnu eettisesti oikealta.