Kokkolan kaupunginteatteri joutuu maksamaan kahdelle entiselle, noin 60-vuotiaalle miesnäyttelijälleen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuntuvat korvaukset.
Oikeus katsoi, että näyttelijöiden määräaikaisille sopimuksille ei ollut perusteita.
Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomion mukaan kummatkin näyttelijät saavat 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä irtisanomisajan palkan. Teatterille koituu maksettavaa näistä yhteensä 117 530 euroa.
Lisäksi kaupunginteatteri joutuu korvaamaan näyttelijöiden asianajokuluja 41 434 euroa sekä työllisyyskassalle 7 256 euroa. Korvauksia ja kuluja teatterin maksettavaksi tuli yhteensä 166 200 euroa.
Näyttelijät olivat solmineet kummatkin Kokkolan kaupunginteatterin kanssa kolme määräaikaista työsopimusta.
Toisen näyttelijän viimeiseen määräaikaiseen sopimukseen ei ollut merkitty sijaisuuden perustetta, toisen näyttelijän kohdalla merkintä puuttui kahdesta viimeisestä sopimuksesta.
Oikeus: työvoiman tarve on ollut pysyvä
Oikeuden mukaan työriidoissa työnantajan on ensisijaisesti osoitettava määräaikaisten sopimusten perusteet.
Tuomion mukaan teatteri ei pystynyt selkeästi osoittamaan, että työvoiman tarve olisi päättynyt määräaikaisten sopimusten loppuessa.
Näyttelijöiden määräaikaiset työsopimukset olivat jatkuneet yhtäjaksoisesti noin neljän vuoden ajan alkaen vuodesta 2020. Oikeus katsoi, että työsuhteiden pitkä kesto ja peräkkäiset määräaikaiset sopimukset osoittavat, että työvoiman tarve on ollut pysyvä.
Oikeus huomioi, että virkavapaalla olleet näyttelijät, joita kanteen nostaneet näyttelijät aluksi sijaistivat, olivat irtisanoutuneet ennen riidanalaisten sopimusten solmimista.
Alan erityisluonteen vuoksi teatterialan työehtosopimuksen mukaan neljäsosa näyttelijöistä voi työskennellä määräaikaisilla sopimuksilla. Tällä pyritään turvaamaan teatterin taiteellinen uudistuminen.
Oikeus huomioi tuomioperusteluissaan myös Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen, jossa italialainen balettitanssija oli haastanut työnantajansa oikeuteen määräaikaisten sopimusten ketjuttamisesta.
Teatteri väitti näyttelijöiden iän ja sukupuolen kaventavan ohjelmistoa
Kaupunginteatteri puolestaan katsoi, että näyttelijöille oli kiistanalaisilla sopimuskausilla tarjolla sopivia rooleja, mutta ei enää sen jälkeen kun viimeinen määräaikaisuus päättyi.
Käräjäoikeus piti korvausta korottavana seikkana näyttelijöiden ikää ja sitä, että he ovat edelleen työttömänä. Oikeus piti myös loukkaavana teatterin väitettä, että näyttelijöiden ikä ja sukupuoli olisivat kaventaneet teatterin ohjelmistoa niin paljon, että valtionosuuden ehdot olisivat vaarantuneet.
Kaupunginteatteri oli myös nostanut vastakanteen, joka koski toisen näyttelijän kirjoittaman näytelmän tekijänoikeuksia. Teatteri hävisi tämänkin kanteen.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.