Työvälineinä pumpulia ja sylkeä – Porin taidemuseossa korjataan yhä viiden vuoden takaisen tulipalon tuhoja
Tulipalo altisti savulle ja sammutusvedelle noin 1 200 teosta, joista sata on yhä konservoimatta. Toiveissa on saada urakka hoidettua vuoden loppuun mennessä.
Videolla konservaattori Johanna Nikander puhdistaa tulipalon savuttamia teoksia. Video: Katja Halinen / Yle, Jere Sanaksenaho / Yle
Porin taidemuseon kokoelma-amanuenssi Jasmin Lehtiniemi palasi lomaltaan heinäkuussa 2021. Juuri avattu työpuhelin pursusi viestejä. Mitä oli tapahtunut?
Taidemuseossa oli ollut yöllä tulipalo.
– Se oli shokki. Tehtävämme on säilyttää taide-esineet periaatteessa ikuisesti. Pahinta olisi kokoelman tuhoutuminen. Mitä tuli oli vienyt?
Pian selvisi, että joku oli sytyttänyt tuleen taidemuseon viereen pysäköidyn kuorma-auton.
Tulipalo levisi autosta museon kattorakenteisiin. Kuva: Mikael Leppäniemi / Satakunnan Museo
Konservoinnin yhteisponnistus
Nyt tulipalosta on lähes viisi vuotta, mutta sen tuhoja korjataan edelleen.
Palo altisti savulle ja sammutusvedelle noin 1 200 teosta, joista arviolta 100 on yhä konservoimatta. Yhteensä museon tiloissa oli noin 2 000 teosta.
Vaikka osa kokoelmista kärsi noki- ja kosteusvaurioita, tuho olisi voinut olla tätäkin rajumpi. Jasmin Lehtiniemi kiittelee pelastajien hoksaamista tulipalossa: vettä käytettiin vain sen verran kuin oli pakko. Kuva: Katja Halinen / Yle
Tulipalo kosketti kaikkia museoammattilaisia. Yhteisöllisyys korostui karmeassa tilanteessa.
– Esimerkiksi Satakunnan museon henkilökunta tuli heti avuksemme. Saimme apua teosvaurioiden korjaamiseen konservaattoreilta ympäri Suomen, Lehtiniemi kertoo.
Taidevaraston sijaintia ei turvallisuussyistä paljasteta, koska varastossa on arvokkaita taideteoksia. Kuva: Katja Halinen / Yle
Työvälineet marketin hyllystä
Käytännön konservointityötä tekee taidemuseon taidevarastossa konservaattori Johanna Nikander.
Konservointiin pitää olla puhdas ja valoisa tila. Työ vaatii valtavasti tietoa teosten alkuperäisistä materiaaleista. Konservaattori Nikander kertoo, ettei teoksesta välttämättä edes huomaa, onko se altistunut savulle.
Konservaattori Johanna Nikanderin mukaan savu voi lisätä teoksen vaurioita, vaikkei savua silmällä erottaisikaan. Kuva: Katja Halinen / Yle
Konservointia tehdään yllättävän arkisilla työvälineillä.
– Nämä hain paikallisesta marketista. Savupuhdistuksessa tärkeitä työvälineitä ovat pumpuli ja grillitikku sekä esimerkiksi konservaattorin sylki.
Sylki kuulostaa erikoiselta puhdistusaineelta, mutta se on savupuhdistuksen taika-aine. Grillitikkuun pyöräytetty vanu kostutetaan tosiaan omassa suussa.
– Mitään erikoistoimia ei suuhun tehdä – toki kahvi jätetään juomatta ennen työtä.
Nikander huomauttaa, että käytössä on myös erikoistyökaluja, kuten lämpölusikka tai hepasuodattimella varustettu imuri. Myös tekosylkeä on markkinoilla, mutta se on kallista.
Konservoinnissa on myös muita kuin savussa vaurioituneita teoksia. Akseli Gallen-Kallelan Tulen synty -teoksessa oli krakelyyreja eli pinta oli halkeillut. Sijoituspaikka on Porin kaupungintalossa. Kuva: Katja Halinen / Yle
