Kauppa on pystyssä, mutta ei kovin vankasti. Näin luonnehtii Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Ullavan M-Market Lukkarin hallituksen puheenjohtaja Matti Töyräskoski.
15 vuotta sitten oli toisin. Kyläläiset perustivat lopettaneen kaupan tilalle osuustoiminnallisen kyläkaupan Kokkolan Ullavaan. Avajaisissa vilisi väkeä, eikä talkoolaisista ollut pulaa pitkään aikaan.
Viime vuosina innostus on hiipunut. Tällä viikolla joudutaan pitämään ylimääräinen osuuskuntakokous, jossa mietitään kulujen leikkausta, sillä kassaan ei virtaa tarpeeksi tuloja.
– Osa kyläläisistä käyttää kauppaa, osa ei. Mökit tyhjenevät, väki muuttaa pois ja jäljelle jää lähinnä iäkästä porukkaa. Taitaa etukorttien vetovoimakin olla liian suuri, miettii Töyräskoski.
Pitkä kehityskaari
Pienten kauppojen myynti on sakannut muuallakin kuin Ullavassa.
Päivittäistavarakauppayhdistyksen tilastojen mukaan kaikkien pienimpien (alle 100 neliötä) kauppojen myynti tammi–maaliskuussa supistui edellisvuoden vastaavasta ajasta 11 prosenttia.
Samaan aikaan hypermarkettien myynti kasvoi liki viisi prosenttia.
Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppayhdistyksestä vahvistaa, että kyse on pitempiaikaisesta kehityksestä. Haja-asutusalueiden myymälät ovat voimakkaasti vähentyneet juuri pienimmästä päästä.
Vielä vuonna 2004 Suomessa oli yli 600 kyläkauppaa, kun vuonna 2024 niitä oli enää 155.
Vastakkainasettelussa pienet tuntuvat häviävän suurelle.
– Pienissä kaupoissa on suppeammat valikoimat ja harvoin halvemmat hinnat kuin suurissa. Varmasti monen on helppo työmatkallaan tehdä hankintoja kuntakeskuksen suurissa liikkeissä. Se syö pienten liikevaihtoa, analysoi Nieminen.
Ritva ja Janne Jylhä ostavat Lukkarista kaiken tarvitsemansa. He muistelevat, että kaupan talkoissakin on tullut käytyä:
Miltä näyttää jatkossa?
Päivittäistavarakauppayhdistyksen Ilkka Niemisellä ei ole ruusuisia odotuksia pienten kauppojen tilanteesta jatkossakaan.
EU-asetuksen vuoksi kauppojen kylmälaitteet on uusittava 2030 mennessä, mikä saattaa olla kyläkaupoille liian suuri investointi.
Pienimmät kaupat voivat tosin saada kyläkauppatukea, mutta se on keskimäärin 9 000 euroa, kun taas kylmälaitteet maksavat vähintään kymmeniä tuhansia euroja.
Niemisen mielestä valtio voisi helpottaa palveluiden säilymistä haja-asutusalueilla ohjaamalla kyläkaupoille Ruotsin mallin mukaisesti investointitukea. Ruotsin esimerkin innoittamana Nieminen ehdottaa vielä, että kyläkauppojen yhteyteen voisi perustaa Alkon toimituspisteitä, jotka myisivät tuotteita asiakkaille ilman toimituskuluja.
M-Market Lukkarin jatko kylän keskustassa näyttää nyt haasteelliselta, mutta alusta asti mukana ollut perustajajäsen Reino Herlevi ajattelee toisin.
– Tässä vuosien varrella asiakaspohja on vaihtunut ja ullavalaisten määrä on vähentynyt. Me kyläläiset olemme varmaan vähän unohtaneet, että näitä palveluita pitää käyttää, jotta ne säilyvät. Nyt pitää vähän muistutella tästä, toteaa Herlevi.
Hän uskoo, että kuluja leikkaamalla ja kyläläisten ostoja kasvattamalla päästään eteenpäin. Asuuhan alueella sentään noin 700 ihmistä.
Lähellä asuva Juha Puumala ajattelee samoin. Hän uskoo, että jos kylän jokainen talous tekisi viikossa edes 20–30 euron edestä ostoksia omassa kaupassa, kassaan virtaisi riittävästi rahaa.
Palvelut ovat tärkeitä
Janne Jylhä on lähtenyt Lukkariin ostoksille äitinsä Ritva Jylhän kanssa. Häntä surettavat puheet kaupan vaikeuksista. Perhe omistaa kaupasta osuuksia. Talkoissakin on oltu mukana.
– Kyllä ongelmia tulee, jos tämä loppuu. Sitten joutuu kaikki miettimään uudestaan, koska me ostamme ihan kaikki täältä, sanoo Janne Jylhä.
Jylhät asuvat kuuden kilometrin päässä kaupasta. Pentti Kolppanen on tullut kauempaa Kälviältä hoitamaan postiasioita.
– Minä koen tärkeänä, että tässä voi asioida työmatkalla. Kyllä näitä palveluja pitää olla, toteaa Kolppanen.
Hän laskee, että jos Ullavassa ei olisi Postia, pakettiasiat pitäisi mennä hoitamaan kauemmaksi, Kokkolan keskustaan.
Reino Herlevi on aikanaan ollut viiden muun kyläläisen kanssa perustamassa kaupan tontille myös polttoaineen myyntipistettä, SEO:n automaattiasemaa. Se ja kauppa ovat tärkeitä.
– Me kyläläiset perustimme aikoinaan kaupan, etteivät palvelut karkaisi kauemmaksi. 15 vuodessa kylältä on hävinnyt ainoastaan pankki, eli mielestäni olemme onnistuneet. Nyt tarvitaan vain piristysruisketta, että jatketaan toiset 15 vuotta, summaa Herlevi.