Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on myöntänyt 300 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2026 maa-alueiden ostoa varten. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla.
Talousarviossa maakauppoihin on varattu 300 000 euroa, ja vastaava summa arvioidaan saatavan maanmyynneistä. Käytännössä molemmat summat ovat ylittyneet aiempina vuosina.
Kauppojen määrä vaihtelee rajusti vuosittain kohteiden arvon mukaan.
Valtuustossa asiasta käytiin pitkä keskustelu. Lisämäärärahaa kannattaneet pitävät sitä tärkeänä Pietarsaaren elinvoiman vuoksi ja summaa pienenä suhteessa sen mahdolliseen hyötyyn.
Osa valtuutetuista oli huolissaan budjettikurista ja muistutti, että kaupungin strategian mukaan investointeja ei tehdä velkarahalla.
Kokouksessa äänestettiin asian palauttamisesta. Annica Haldinin (r.) esitys hävisi kuitenkin äänin 19–23, yksi äänesti tyhjää. Lopulta asia hyväksyttiin esityksen mukaan.
Hyvää varautumista vai alibudjetointia?
Useampi valtuutettu sanoi kääntäneensä takkinsa asiassa.
– Yleensä vastustan lisävelkaantumista, mutta en, kun se on järkevää ja järkevissä mittasuhteissa, sanoi Pro Pietarsaaren Erkki Salmu.
Mervi Rantala (sd.) toi esiin sen, että maakauppoihin täytyy olla valmiutta nopeastikin, jos esimerkiksi perikunta haluaa myydä tontin.
Sami Laurila (ps.) höysti keskustelua vanhalla näkemyksellä siitä, että maata kannattaa aina ostaa, koska sen valmistaminen on lopetettu ajat sitten, joskaan mitä vain siitä ei pidä maksaa. Tontit ovat Laurilan mukaan myös kilpailuetu naapurikuntien kesken.
Ann-Mari Audas-Wilman (r.)vetosi kaupungin strategiaan, jonka mukaan investoinnit rahoitetaan omin voimin, ei lainarahalla.
Hänen mukaansa tekninen lautakunta haluaa rahaa pöytälaatikkoon siltä varalta, että ostettavaa tulee.
– Jos rahaa on, niin mikä ettei. Mutta jos ei ole, niin ei sitä pöytälaatikkoon lainata pidä.
Peter Boström (r.) näki asiassa arvokysymyksen siitä, jatketaanko velalla elämistä: investoida ei pidä, jollei ole rahaa.
Myös Anne-Maj Visen (sd.) muistutti, että on myös tärkeää osata budjetoida oikein ja arvioi, että nyt niin ei ehkä ole tehty.
RKP:n Ida-Marie Jungell satsaisi ennemmin siihen, että tieto nykyisestä tonttitarjonnasta löytyisi helpommin. Tontteja on nytkin vapaana lähes 80.
– Meidän pitää näkyä. Miten muuten joku voisi tietää, että tänne voi muuttaa tai investoida?