Suomesta on tulossa datakeskusten maa.
Uusia hankkeita julkistetaan jatkuvasti vaikka kritiikki niitä kohtaan kasvaa.
Perämeren rannalla sijaitseva Kokkola on poikkeus. Reilun 48 000 asukkaan satamakaupunki ei ole halunnut palvelinkeskusta, vaikka tulijoita olisi riittänyt.
Tänä keväänä pelkästään yhden huhtikuisen viikon aikana kolme eri yritystä ilmaisi kiinnostuksensa rakentaa datakeskus Kokkolaan, kertoo kehitysjohtaja Jonne Sandberg.
Ein sanomiseen ei hänen mukaansa totu.
– Aina se silti kirpaisee, kun tarkoitus on kuitenkin saada yrityksiä kaupunkiin.
Kaupunginjohtaja Stina Mattilan mukaan datakeskuksista ei ole syntynyt kiistaa päätöksenteossa.
– Samaa mieltä olemme kaikki olleet.
Kokkolalla on kemianteollisuuden perusrakenne: sähkö, satama, raiteet, suurteollisuusalueen kiertotalous sekä hyödykkeet.
Jonne Sandbergin mukaan datakeskus jäisi sen vuoksi Kokkolan kannalta torsoksi.
– Se on meille hukkaan heitetty juttu sähkön ja infran hyödyntämisessä sekä työllisyysnäkökulmasta.
Kokkolan kantava ajatus on, että teollisuus tuo enemmän vientieuroja Suomelle kuin datakeskukset.
– Maata voi kaavoittaa aina vain lisää, mutta pitää pohtia, mikä on yhteiskunnan ja ekosysteemin kantokyky. Ympäristönäkökulma on keskeinen, paljonko halutaan rasittaa ympäristöä?
”Voisi neuvoa valtioneuvostoa”
Sandbergin mukaan kuntien kannattaisi pyrkiä erikoistumaan yritysten sijoittumiskohteina paremmin, eli panostaa omiin vahvuuksiinsa.
– Siinä se Oy Suomi Ab:n oppituntikin on: pitäisi ymmärtää, että paikkakunnalla on tietyt vahvuudet, hyväksyä se ja vahvistaa niitä. Toisaalla on sitten toiset vahvuudet.
LUT-yliopiston teollisuusprofessori Jukka Ruusunen kehuu vuolaasti Sandbergin ulostuloa.
– Kehitysjohtaja miettii asiaa juuri siltä pohjalta kuin hänen kuuluukin, eli ajattelee Kokkolan parasta. Hän voisi neuvoa meidän valtioneuvostoakin, miten tehdään strategia ja miten käytetään Suomen vahvuuksia hyväksi.
– Eivät ne kuitenkaan kuuntele, letkauttaa Sandberg virnistäen vastaukseksi professorille.
Kiireinen 20-luku
Kokkolalla on nykyään varaa valita alueelleen tulevat yritykset.
Maine on kiirinyt niin kauas, että suurin osa yrityksistä ottaa suoraan yhteyttä kaupunkiin, kun vielä muutama vuosi sitten merkittävä osa yhteydenotoista tuli Business Finlandin organisaation kautta.
Kokkolan ei tarvitse lainkaan hankkia yrityksiä kaupunkiin itse, kertoo asiakasvastaava Nora Birkman Neunstedt.
– Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että tällä hetkellä yrityksiltä tulee todella paljon yhteydenottoja, useita viikossa.
Grafiikka kertoo, millaisia teollisuushankkeita Kokkolassa on tällä vuosikymmenellä suunniteltu ja osin toteutettu. Klikkaa yritystä saadaksesi lisätietoja.
Jo pelkästään julkisuuteen asti päässeiden tämän vuosikymmenen teollisuus- ja energiahankkeiden arvo on Kokkolassa kymmeniä miljardeja euroja.
– Olemme olleet viime vuodet aallon harjalla, Sandberg sanoo.
Hänen mukaansa vain pari yritystä kymmenestä onnistuu, ja suurin osa projekteista ei koskaan tule suuren yleisön tietoon.
Yksi epäonnistuneista oli Flexens, jonka yli puolen miljardin euron vetytehdassuunnitelmat kaatuivat konkurssiin.
Vanadis Fuels kaavaili ranskalaisen energiajätti Totalin kanssa puolentoista miljardin euron e-metanolilaitosta Kokkolaan. Hanke ei ole enää ajankohtainen.
Amerikkalainen Plug Power suunnitteli miljardiluokan ammoniakki- ja vetytehdasta. Se ei ole toteutunut, mutta yhtiö on yhä kiinnostunut Kokkolasta ja kehityspäällikkö Aleksi Haverisen mukaan käynnissä on hankkeen uudelleenkonseptointi.
– Jos tontti löytyy ja kaikki menee hyvin, syksyllä voimme ehkä kertoa lisää.
Haverinen kehuu Kokkolan kaupungin toimintaa erinomaiseksi, vaikka alkuperäinen aie ei toteutunutkaan.
– Kokkola on todella edistyksellinen teollisuuskehityksessä. Esimerkiksi kaavoitusta edistetään kunnianhimoisesti.
Menestystarinaksi on muodostumassa Origin by Ocean, joka alkaa syksyllä rakentaa maailman ensimmäistä ruskoleväjalostamoa. Levä tuodaan Karibialta.
Keliberin vuosikymmeniä valmisteltu litiumkaivos toimii naapurikunnassa Kaustisella. Jalostamo Kokkolassa on valmis vastaanottamaan rikastetun malmin. Miljardihanke sekin.
Hycamite puolestaan lähti liikkeelle vedystä, mutta sen tulevaisuuden suunnitelmissa on 2–3 miljardia maksava grafiittitehdas Suomessa, yrityksen mukaan mieluiten Kokkolassa.
Suurten joukkoon
Tämän hetken odotetuin hanke Kokkolassa on projektiyhtiö Arctialin suunnittelema alumiinitehdas.
Vuosia valmisteltu vähähiilistä alumiinia tuottava laitos olisi Manner-Euroopan ensimmäinen alumiinitehdas 30 vuoteen. Investoinnin arvon on uutisoitu olevan 3–4 miljardia euroa.
Jos se toteutuu, Kokkolan ja Kruunupyyn rajalla sijaitsevalle Kruunuportin teollisuusalueelle suunniteltu laitos työllistää 1 200 ihmistä.
Site manager Jöran Sopo sanoo, että Arctialin välittömät vaikutukset ulottuvat pitkälle.
– Sillä tulee olemaan todella iso merkitys koko lähialueelle.
Toteutuessaan tehtaan ympärille rakentuu verkosto, joka poikii uusia yrityksiä, avaa työpaikkoja ja luo edellytyksiä asuntorakentamiselle, sairaanhoidolle, päivähoidolle ja kouluille.
– Arctialin merkittävyyttä ei aina itsekään ymmärrä. Se on valtava koko Suomelle, jopa Euroopalle, Jonne Sandberg sanoo.
Tehtaan rakentuminen auttaisi myös toteuttamaan yhden Kokkolan hartaimmista toiveista, pääsyn yli 50 000 asukkaan suurten kaupunkien joukkoon.