Eri tuoteryhmille asetetut mainontakiellot ovat kasvava ilmiö, uskoo Aalto-yliopiston professori Jaakko Aspara.
Yle uutisoi viime viikolla, kuinka Amsterdam kielsi lihatuotteiden ja fossiilisten polttoaineiden mainonnan julkisilla paikoilla.
Alkuvuodesta Iso-Britannia puolestaan kielsi roskaruoan mainonnan verkossa ja televisiossa. Brittien edellä oli Norja, jossa epäterveellisten elintarvikkeiden ja juomien markkinointi alle 18-vuotiaille kiellettiin lokakuussa 2025.
Kieltojen tarkoituksena on ollut esimerkiksi tukea hiilineutraalius-tavoitteita ja ehkäistä lasten lihavuutta.
Jaakko Asparasta tutkimusnäyttöä aiheesta on vain vähän, eikä mainontakiellon suora vaikutus kulutukseen todennäköisesti ole kovin suuri. Sitä on myös hankalaa tutkia.
– Usein tehdään samanaikaisesti muitakin toimenpiteitä, esimerkiksi rajoitetaan saatavuutta tai nostetaan hintoja. Silloin on vaikeaa tietää, minkä tekijän vaikutusta se on, vaikka kulutus laskisikin.
Jos kuluttamista haluttaisiin aidosti rajoittaa, olisi tuotteen hinnan merkittävä nosto tai haittavero Asparan mukaan tehokkain keino.
– Tämä on mielestäni kaksinaismoralistista poliittista teatteria, että tehdään mainontakieltoja, eikä puututa niihin tekijöihin, jotka oikeasti vähentäisivät kulutusta ja myyntiä.
Kiellon sijaan kansanterveyttä voisi edistää valistavalla mainonnalla
Tampereen yliopiston dosentti Lasse Mitrosen mielestä mainonnan kieltämisellä on ilman muuta vaikutusta kulutukseen.
Myös hän uskoo, että mainontakiellot tulevat yleistymään. Hänestä sama saattaa olla edessä myös Suomessa, jos kiellolle löytyy jokin yhteiskunnallinen peruste, kuten kansanterveyteen, hiilineutraaliuteen, ilmastonmuutokseen tai vaikka vesien suojeluun liittyvä.
Videolla Mitronen kertoo, mitä ajattelee paikallisista mainontakielloista:
– Me kuluttajat saatamme olla toisillemme monessa tapauksessa se merkittävin mainosväline ja sitähän ei pysty kieltämään, mitä suosittelemme, pidämme hyvänä, tai mille peukutamme.
Hänestä laajat tai vain tiettyjen tuoteryhmien mainontakiellot eivät välttämättä ole järkeviä, mutta ainakin ne nostavat asioita keskusteluun, jolloin niihin kiinnitetään myös enemmän huomiota.
Mitronen muistuttaa, että mainonnalla on myös positiivisia vaikutuksia, jopa kansanterveyteen.
Esimerkiksi hän nostaa Pohjois-Karjala-projektin 1970-luvulla. Se oli massiivinen kansanterveyden edistämishanke, jossa sydäntauteja ehkäistiin puuttumalla ihmisten voin ja suolan käyttöön sekä tupakointiin.
– Mitä jos kiellon sijaan tehtäisi semmoista yhteiskunnallista mainontaa? Ei kielletä, vaan nimenomaan tehtäisiin sitä enemmän niistä asioista, joita pidetään hyvänä.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2024 ohjeistuksen elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille, mutta ohjeistuksen noudattaminen on vapaaehtoista.
Jotkin yritykset ovat tehneet toimia sen mukaisesti, esimerkiksi Hesburger luopui lastenateriasta ja Kesko ja Lidl poistivat omien merkkiensä pillimehuista piirroshahmojen kuvat. Lidl on poistanut piirroshahmoja kymmenistä muistakin tuotteista ja linjannut, ettei markkinoi epäterveellisiä tuotteita lapsille.
Kuuntele alta, kuinka aihetta käsiteltiin myös Koko Suomen Radiossa 8. toukokuuta:
Muokkaus 11.5. kello 10.58: juttuun lisätty tieto Lidlin linjauksesta liittyen epäterveellisten tuotteiden markkinointiin lapsille.